Helsingin seutu tähtää Euroopan kestävimmin kasvavaksi ja ihmisläheisimmäksi kaupunkiseuduksi
Helsingin seudun MAL 2023 -suunnitelman visiona on Euroopan kestävimmin kasvava ja ihmisläheisin kaupunkiseutu. Pitkän aikavälin kehitystä vuoteen 2040 saakka tavoitteleva suunnitelma on valmisteltu koronapandemian, Ukrainan sodan ja taloudellisten epävarmuuksien hämärtämässä poikkeuksellisessa ajassa. Suunnitelman keskiössä ovat asuntotuotannon, segregaation ehkäisyn ja joukkoliikenteen elvyttämisen kunnianhimoiset tavoitteet. Suunnitelma korostaa myös seudun tasapainoista kehitystä, kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä ilmastonmuutoksen hillintää.
Mullistusten pyörteissä kohti 2040-lukua
Sarjassaan toinen Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma (MAL 2023-suunnitelma) valmistui syyskuussa 2023. Toki liikennejärjestelmäsuunnittelua sekä maankäytön ja asumisen suunnittelua on tehty seudulla ennen MAL-suunnitelmiakin. Edeltävä MAL-suunnitelma on vuodelta 2019, ja paljon suuria yhteiskunnallisia mullistuksia on tapahtunut näiden kahden MAL-suunnitelman valmistumisten välissä. Covid -pandemia muutti ihmisten liikkumiskäyttäytymistä ja asumistoiveita, Ukrainan sota on aiheuttanut energiakriisiä, muuttanut yhteiskunnallisia prioriteetteja sekä lisäksi se on osaltaan kasvattanut inflaatiota, korkotasoja ja muuta epävarmuutta. Erityisesti korkotasojen nousu ja inflaatio ovat osaltaan sekoittaneet asuntomarkkinat ja tyrehdyttäneet uusien asuntojen rakentamisen seudulla. Aika näyttää, milloin asuntokauppa vilkastuu, ja tilanne tasaantuu niin Helsingin seudulla kuin muuallakin Suomessa. MAL 2023 -suunnitelma on valmisteltu tässä hyvin poikkeuksellisessa ja epävarmassa ajassa pyrkien kuitenkin säilyttämään pitkän aikavälin kehitysnäkymä vuoteen 2040 saakka.
Seutu kasvaa ja vastaa kestävästi isoihin haasteisiin
MAL-suunnittelussa pyritään ratkaisemaan suuria, seudullisesti merkittäviä strategisia kysymyksiä. Näitä ovat muun muassa seudullinen asuntotuotanto, liikennejärjestelmän toimivuus ja liikenteen päästövähennykset sekä maankäytön kestävät ratkaisut olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Keskeisenä tavoitteena on luoda houkuttelevaa elin- ja toimintaympäristöä asukkaille ja yrityksille. Jo nyt yli neljäsosa suomalaisista asuu Helsingin seudulla. Kaupunkiseudun kehitys valtakunnan ylivoimaisesti suurimpana kaupunkiseutuna määrittää siten myös koko muun Suomen kehitystä.
MAL 2023 -suunnitelmassa on ennakoitu, että Helsingin seudulla on arviolta 860 000 työpaikkaa ja seudulla asuu lähes 1,9 miljoonaa asukasta vuonna 2040. Se on todella suuri kasvuennuste ja aiheuttaa monenlaista painetta seudun suunnittelulle ja kaupunkiseudun kehitykselle. Helsingin seudulle onkin asetettu kunnianhimoinen asuntotuotantotavoite. Seudulle tulisi rakentaa 16 500 uutta asuntoa vuosittain. Samaan aikaan, kun asuntoja ja toimitiloja pitäisi valmistua riittävästi kysyntään nähden, tulisi suunnittelussa samalla huolehtia viher- ja virkistysalueiden säilymisestä sekä yhä vähenevistä hiilinieluista. Lisäksi kaikessa suunnittelussa on otettava huomioon yhä kasvava määrä vieraskielisiä asukkaita. Vieraskielisten asukkaiden osuuden arvioidaan kasvavan seudulla nykyisestä 17 prosentista 25 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
MAL-suunnittelun yksi pääteemoista liittyy kestävän yhdyskuntarakenteen toteuttamiseen. MAL 2023 -suunnitelma jatkaakin pitkäjänteistä kehitystä, jonka mukaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistetään erityisesti keskuksiin ja raideliikenneverkkoon tukeutuen sekä olemassa olevaa liikennejärjestelmää täysimääräisesti hyödyntäen. MAL-suunnitelmassa on esitetty, että 95 prosenttia uudesta asumisesta tulisi sijoittaa maankäytön esisijaisille vyöhykkeille (kartassa vaaleanpunaiset alueet). Ensisijaiset vyöhykkeet tukeutuvat pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen mahdollistaen kestävämpää kasvua seudulla. Kestävä yhdyskuntarakenne tarkoittaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa eri toimintojen sekoittuneisuutta eli tilannetta, jossa palvelut, työpaikat ja asuminen sijaitsevat toisiinsa limittyen ja ovat saavutettavissa kestävin kulkutavoin.
Monipuolinen asuntotuotanto keinona alueellisen eriytymisen pysäyttämisessä
Seudun asuntopolitiikan osalta on aivan keskeistä estää segregaation eli alueellisen eriytymisen eteneminen. Helsingin seudulla segregaation ehkäisyllä on pitkät perinteet, ja MAL-suunnitelman toimenpitein pyritäänkin jatkamaan niin sanottua sosiaalista sekoittamista, mikä perustuu erilaisten huoneisto- ja talotyyppien sekä hallinta- ja rahoitusmuotojakauman asuntojen monipuoliseen toteutukseen eri alueilla. Suunnitelmassa on myös tunnistettu seudulta kaupunkiuudistusalueita, joihin tulee keskittää erityisiä toimenpiteitä, kuten kaupunkiympäristön parantamistoimenpiteitä, jotta ne eivät jäisi kehityksessään jälkeen muista alueista. Erityistä huomiota ja monipuolista panostusta vaativat alueet ovat tunnistettu MAL 2023 -kehityskuvassa keltaisin merkinnöin. Helsingin seudun tasapainoinen kehitys vaikuttaa laajasti koko suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen myös sisäisen turvallisuuden näkökulmasta, joten kyseessä ei ole lainkaan merkityksetön asia. Yhteiskunnallisen laajan ulottuvuutensa lisäksi se vaikuttaa yksilön kokemukseen elinpiiristään. Kaikkien meidän yhteisenä tavoitteena tulee olla, että Helsingin seudun kaikilla alueilla on viihtyisää ja turvallista elää.
Joukkoliikenteen kilpailukykyisyyttä parantamassa
Viime vuosien suuri haaste Helsingin seudun liikennejärjestelmälle on ollut etätyön aiheuttama joukkoliikenteen matkustajamäärien väheneminen. Vuonna 2022 Helsingin seudun liikenteessä (HSL-alueella) tehtiin 304 miljoonaa joukkoliikenteen nousua, mikä oli reilut 23 % vähemmän, kuin vuonna 2019 ennen koronapandemiaa. Vuonna 2023 matkustajamäärät ovat olleet vielä reilut 11 % alle vuoden 2019 tason. Kohoavat kustannukset, joukkoliikenteen arvonlisäveron nosto, vähentyneet matkustajamäärät ja joukkoliikenteen infrastruktuurista maksettavien infrakorvausten kasvu aiheuttavat lipun hintojen korotuspaineita seudulla. MAL-suunnitelmassa onkin esitetty valtionavustuksen lisäämistä joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen avustukset kohdennettaisiin lipun hintojen alentamisiin ja hyvin kohdistettuihin palvelutasoparannuksiin. MAL -suunnitelman vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu, että joukkoliikenteen lipun hintojen alentamisilla olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia joukkoliikenteen käytön lisääntymiseen, ja sen myötä tieliikenteen ruuhkautumisen vähenemiseen. Toimenpiteenä se hyödyttäisi siis laajasti liikennejärjestelmän käyttäjiä.
Nykyjärjestelmään panostaminen on tulevaisuudenkin liikkumisen perusta
Liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta yksi MAL-suunnitelman tärkeistä huomioista on olemassa olevasta liikennejärjestelmästä huolehtiminen. On tyypillistä keskittyä suunnittelussa uusiin kasvua tukeviin investointeihin, mutta vähintään yhtä tärkeää on varmistaa nykyjärjestelmän toimivuus ja houkuttelevuus. Olemassa olevan liikennejärjestelmän toimivuuden ja palvelutason näkökulmasta keskeisiä tärkeitä toimenpiteitä MAL -suunnitelmassa ovat mm. metron kulunvalvontajärjestelmän uudistaminen, lähijunaliikenteen varikoiden toteuttaminen, Helsinki-Pasila -ratakapasiteetin lisääminen sekä vanhojen metro- ja juna-asemien parantaminen. Metron kulunvalvontajärjestelmän uudistaminen lisää toimintavarmuutta ja metron kapasiteettia kasvavan käyttäjämäärän tarpeisiin. Vanhojen asemien korjauksilla pyritään osaltaan parantamaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä sekä tukemaan kaupunkiuudistusta. Ilman uusia lähijunaliikenteen varikoita seudun junaliikennettä ei voi lisätä ja kehittää tulevaisuudessa. Helsinki-Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisääminen parantaa osaltaan kaiken junaliikenteen toimintavarmuutta ja sujuvuutta.
Investointeja raitiotie- ja pyöräilyverkkoihin sekä kävelyyn
MAL 2023 -investointiohjelmassa esitetään merkittäviä panostuksia myös verkostomaisen raitiotieverkon kehittämiseen, mikä osaltaan vahvistaa seudun kestävää liikennejärjestelmää ja vastaan monikeskuksisen seudun liikkumisen tarpeeseen. Kestävää liikkumista tuetaan myös pyöräilyn pääverkkoa toteuttamalla. Suunnitelman toimenpiteenä onkin, että sekä kunnat että valtio osaltaan lisäisivät rahoitustaan pyöräilyverkon toteutukseen sekä talvikunnossapidon varmistamiseen. Kävelyn osalta valmisteilla on parhaillaan MAL-suunnitelman mukainen kävelyn edistämisohjelma, jonka yhtenä keskeisenä tarkoituksena on tunnistaa kävely omana kulkumuotonaan.
Jakeluinfra ajoneuvokannan uudistamisen keinona
Kestävän maankäytön ja liikennejärjestelmän ohella liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta tärkeää on ajoneuvokannan uudistuminen ja sähköistyminen. MAL 2023 -suunnittelussa tärkeäksi teemaksi tunnistettiinkin ajoneuvokannan uudistumista tukevan vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin kehittäminen. Erityisesti raskaan liikenteen ajoneuvokannan uudistuminen näyttää ennusteiden mukaan hitaalta ja sitä pitäisi pyrkiä vauhdittamaan moninaisin toimenpitein, kuten hankintatuin ja jakeluinfrastruktuuria kehittämällä. Vuonna 2040 lähes puolet liikenteen hiilidioksidipäästöistä tulee raskaasta liikenteestä, mikä osoittaa, että toimenpiteitä tulee kohdistaa myös erityisesti raskaaseen liikenteeseen. Jo kauan seudulla on ollut vaikeuksia osoittaa riittäviä alueita raskaan liikenteen taukopaikoiksi. Sama haaste jatkuu, kun alueita pyritään löytämään raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurille. Tämä edellyttää kunnilta yhteisvastuullisuutta seudullisten vaikeiden asioiden ratkaisemiseksi.
Päästövähennyksiä tarvitaan edelleen
Aikamme yksi suurimmista haasteista on ilmastonmuutos, johon on pyritty löytämään lievennyskeinoja liikenteen päästövähennyksistä. Aikana, jolloin yhteiskunta on suuressa myllerryksessä monella tasolla ja akuutteja kriisejä on ratkaistavana päivittäin, voi olla haasteellista löytää riittäviä panostuksia pidemmän aikavälin ongelmiin. Tässä tapauksessa ilmaston lämpenemiseen. MAL 2023 -suunnitelman keinovalikoima ei valitettavasti riitä liikenteen haastaviin päästövähennyksiin pääsemiseksi, mutta aihetta ei ole unohdettu tai lakaistu maton alle. Kestävän liikenteen ja liikkumisen edistäminen on yksi suunnitelman kantavista teemoista. Se säilyy keskeisenä ratkaistavana kysymyksenä myös tulevilla suunnittelukierroksilla, vaikka tällä kierroksella tavoitteita ei saavutettukaan.
MAL-sopimusneuvottelut käynnistyneet -toiveena Suomen suurimman kaupunkiseudun kestävä kasvu
Syksyllä 2023 käynnistyneissä MAL-sopimusneuvotteluissa tullaan määrittämään Helsingin kaupunkiseudun konkreettiset toimenpiteet vuosille 2024-2027 sekä pidemmän aikavälin tavoitetila. MAL 2023 -suunnitelma toimii seudun kuntien neuvottelujen pohjana. Toiveena on, että Suomen suurimman kaupunkiseudun erityinen rooli tunnistetaan ja tunnustetaan riittävällä tasolla, mikä tarkoittaa myös riittäviä taloudellisia panostuksia kestävään liikennejärjestelmään, monipuoliseen asumiseen ja segregaation ehkäisyyn.
MAL 2023 -suunnitelma sisältää ison paketin erilaisia toimenpiteitä ja linjauksia. Suosittelen lämpimästi tutustumaan koko suunnitelmaan sekä kattavaan valikoimaan erilaisia taustaselvityksiä. Lisätietoa löytyy HSL:n MAL-sivustolta.
