Artikkeliarkisto

Mitä Kouluterveyskysely kertoo pääkaupunkiseudun lasten koetusta terveydestä ja hyvinvoinnista?

Pääkaupunkiseudun kuntien välillä esiintyy suuriakin eroja aikuisväestön koetussa hyvinvoinnissa ja terveydessä (Ahlgren-Leinvuo ym. 2022). Myös lasten ja nuorten osalta hyvinvoinnin tilaa pääkaupunkiseudulla on jonkin verran tarkasteltu aiemmin (esim. Määttä 2021), mutta ei kuitenkaan yhtä kattavasti kuin aikuisväestön osalta. Tämä kirjoitus täydentää osin tätä tietoaukkoa ja tarkastelee pääkaupunkiseudulla asuvien neljäs- ja viidesluokkalaisten oppijoiden koettua hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Helsingin seudun elinkeinorakenne

Helsingin seutu muodostaa Suomen suurimman taloudellisen alueen. Seudulla toimi miltei 160 000 yritystä vuonna 2022, mikä oli yli neljäsosa kaikista Suomessa toimivista yrityksistä. Helsingin seudun yli puolen miljoonan hengen henkilöstömäärä vastasi yli kolmasosaa koko Suomen yksityisen sektorin henkilöstöstä. Alueella toimivien yritysten yhteenlaskettu 225 miljardin euron liikevaihto oli yli 40 prosenttia kaikkien Suomessa toimineiden yritysten liikevaihdosta vuonna 2022.

Helsingin seutu tähtää Euroopan kestävimmin kasvavaksi ja ihmisläheisimmäksi kaupunkiseuduksi

Helsingin seudun MAL 2023 -suunnitelman visiona on Euroopan kestävimmin kasvava ja ihmisläheisin kaupunkiseutu. Pitkän aikavälin kehitystä vuoteen 2040 saakka tavoitteleva suunnitelma on valmisteltu koronapandemian, Ukrainan sodan ja taloudellisten epävarmuuksien hämärtämässä poikkeuksellisessa ajassa. Suunnitelman keskiössä ovat asuntotuotannon, segregaation ehkäisyn ja joukkoliikenteen elvyttämisen kunnianhimoiset tavoitteet. Suunnitelma korostaa myös seudun tasapainoista kehitystä, kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä ilmastonmuutoksen hillintää.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien kestävän kehityksen arvioissa eroja, mutta myös paljon samaa

Espoo, Helsinki ja Vantaa julkaisevat tänä vuonna omat kestävän kehityksen vapaaehtoiset paikallisarvionsa kaupunkiensa kestävyystyön tilasta. Helsingin arviossa nostetaan kulttuuri neljänneksi keskeiseksi teemaksi, Vantaan raportissa nostetaan katvealueita ja kehityskohtia ja Espoon mallilla suomalaiset kunnat ja maakunnat voivat tuottaa oman kestävän kehityksen paikallisarvionsa helpommin. Kehityksen mittaamisen keskeisiksi mittareiksi on otettu esimerkiksi ilmastopäästöt, nuorten ahdistuneisuus ja GINI-kerroin. Arvion tulosten sitomisessa kaupungin rakenteisiin, kuten talousarvioprosessiin, on haasteita.

Sähkön hinnat ovat nousseet valtaosassa Eurooppaa

Sähkön keskihinnat ovat nousseet vuonna 2022 valtaosassa Eurooppaa verrattuna edellisvuoteen. Korkeimmat sähkön hinnat sijoittuivat Tanskaan, Belgiaan, Saksaan, Italiaan, Espanjaan ja Tšekkiin ja matalimmat hinnat Alankomaihin. Vertailutiedot perustuvat Eurostatin tilastoihin, jotka kuvaavat keskikokoisilta kotitalouksilta veloitettuja sähkön hintoja.

Vieraskielinen väestö kasvaa myös tulevina vuosina

Vieraskielisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet Helsingin seudulla 2000-luvulla huomattavasti. Vuoden 2021 lopulla Suomessa asuvasta vieraskielisestä väestöstä asui 55 prosenttia Helsingin seudulla, kun koko väestöstä osuus oli noin neljännes. Helsingin seudulle on laadittu vuodesta 2009 lähtien kolmen vuoden välein vieraskielisen väestön ennuste palvelemaan ennen muuta kuntien palveluiden suunnittelua. Artikkelissa kuvataan ennusteen laadintaprosessia sekä esitellään keskeisiä tuloksia.