Artikkeliarkisto

Pääkaupunkiseudun nuorten koettu hyvinvointi on heikompaa kuin lasten – Kouluterveyskyselyn tuloksia

Aiemmista tarkasteluista tiedetään, että pääkaupunkiseudun kuntien välillä esiintyy suuriakin eroja aikuisväestön koetussa hyvinvoinnissa ja terveydessä (Ahlgren-Leinvuo ym. 2022), kun taas nelos- ja vitosluokkalaisten lapsilla hyvinvointieroja kuntien välillä ei juurikaan havaittu (Määttä, 2024). Tämä kirjoitus täydentää pääkaupunkiseudun asukkaiden koetun hyvinvoinnin tilannekuvaa tarkastelemalla varhaisnuoria eli 8. ja 9. luokan oppijoita ja heidän hyvinvointiansa, terveyttä ja turvallisuutta.

Ukrainalaiset Euroopassa

Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan jälkeen Ukrainan ulkopuolisiin Euroopan maihin on paennut jo miljoonia ukrainalaisia. Tilapäinen suojelu mahdollistaa ukrainalaisten oleskelun EU-maissa maaliskuulle 2026 saakka turvapaikan hakua kevyemmällä prosessilla. Tällä hetkellä yleisimmät syyt lähtömuutolle Ukrainasta liittyvät huoliin turvallisuudesta ja energiantilanteesta. Kolmanneksi merkittäväksi syyksi on noussut asumiseen liittyvät ongelmat. Tässä Eurooppa-vertailussa tarkastellaan ukrainalaisten sijoittumista Euroopan eri valtioihin.

Mitä pääkaupunkiseudun Suomeen muuttaneille kuuluu?

Vaikka kaikki Suomessa asuvat ovat yhtä lailla suomalaisia, on tärkeätä kerätä tietoa niistä, jotka ovat itse Suomeen muuttaneet. Tiedämme verrokkimaista ja omasta lähihistoriastammekin, että niin sanottuun kantaväestöön kuuluvien ja Suomeen muuttaneiden välillä on eroja elinoloissa, elämäntilanteissa ja hyvinvoinnissa. Jotkin näistä eroista kertovat paitsi kotoutumisen vaikeuksista myös toteutumattomasta tasa-arvosta tai yhdenvertaisuuden puutteesta. Tässä artikkelissa on nostettu esiin eräitä tärkeitä havaintoja ja huomioita Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten osalta.

Mitä Kouluterveyskysely kertoo pääkaupunkiseudun lasten koetusta terveydestä ja hyvinvoinnista?

Pääkaupunkiseudun kuntien välillä esiintyy suuriakin eroja aikuisväestön koetussa hyvinvoinnissa ja terveydessä (Ahlgren-Leinvuo ym. 2022). Myös lasten ja nuorten osalta hyvinvoinnin tilaa pääkaupunkiseudulla on jonkin verran tarkasteltu aiemmin (esim. Määttä 2021), mutta ei kuitenkaan yhtä kattavasti kuin aikuisväestön osalta. Tämä kirjoitus täydentää osin tätä tietoaukkoa ja tarkastelee pääkaupunkiseudulla asuvien neljäs- ja viidesluokkalaisten oppijoiden koettua hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Helsingin seudun elinkeinorakenne

Helsingin seutu muodostaa Suomen suurimman taloudellisen alueen. Seudulla toimi miltei 160 000 yritystä vuonna 2022, mikä oli yli neljäsosa kaikista Suomessa toimivista yrityksistä. Helsingin seudun yli puolen miljoonan hengen henkilöstömäärä vastasi yli kolmasosaa koko Suomen yksityisen sektorin henkilöstöstä. Alueella toimivien yritysten yhteenlaskettu 225 miljardin euron liikevaihto oli yli 40 prosenttia kaikkien Suomessa toimineiden yritysten liikevaihdosta vuonna 2022.

Helsingin seutu tähtää Euroopan kestävimmin kasvavaksi ja ihmisläheisimmäksi kaupunkiseuduksi

Helsingin seudun MAL 2023 -suunnitelman visiona on Euroopan kestävimmin kasvava ja ihmisläheisin kaupunkiseutu. Pitkän aikavälin kehitystä vuoteen 2040 saakka tavoitteleva suunnitelma on valmisteltu koronapandemian, Ukrainan sodan ja taloudellisten epävarmuuksien hämärtämässä poikkeuksellisessa ajassa. Suunnitelman keskiössä ovat asuntotuotannon, segregaation ehkäisyn ja joukkoliikenteen elvyttämisen kunnianhimoiset tavoitteet. Suunnitelma korostaa myös seudun tasapainoista kehitystä, kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä ilmastonmuutoksen hillintää.