Pääkaupunkiseudun nuorten koettu hyvinvointi on heikompaa kuin lasten – Kouluterveyskyselyn tuloksia
Aiemmista tarkasteluista tiedetään, että pääkaupunkiseudun kuntien välillä esiintyy suuriakin eroja aikuisväestön koetussa hyvinvoinnissa ja terveydessä (Ahlgren-Leinvuo ym. 2022), kun taas nelos- ja vitosluokkalaisten lapsilla hyvinvointieroja kuntien välillä ei juurikaan havaittu (Määttä, 2024). Kyseisen nelos- ja vitosluokkalaisten eli lasten hyvinvointia koskeneessa tarkastelussa havaittiin, että suuri osa lapsista pääkaupunkiseudulla oli tyytyväisiä elämäänsä, koki terveytensä hyväksi ja piti koulunkäynnistä, mutta mielen hyvinvoinnin haasteet olivat yleistyneet ja kasvuympäristön koettu turvallisuus heikentynyt. Myös sukupuolten välillä esiintyi selkeät hyvinvointierot. Pääkaupunkiseudulla asuvien tyttöjen osuudet olivat huolestuttavampia kuin poikien, vaikkakin kasvuympäristön turvallisuuteen liittyen sukupuolten väliset erot eivät olleet yhtä selkeät. (Määttä, 2024) Tämä kirjoitus täydentää pääkaupunkiseudun asukkaiden koetun hyvinvoinnin tilannekuvaa tarkastelemalla varhaisnuoria eli 8. ja 9. luokan oppijoita ja heidän hyvinvointiansa, terveyttä ja turvallisuutta. Näyttäytyykö nuorten hyvinvointi samankaltaiselta kuin lasten pääkaupunkiseudulla?
Tämä kirjoitus pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamaan valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn. Kyseiseen kyselyyn osallistuu tietyt perusopetuksen ja toisen asteen vuosiluokat joka toinen vuosi (kts. tarkemmin THL). Edellisen kerran kysely toteutettiin keväällä 2023. Kouluterveyskysely tavoittaa hyvin kyseisten vuosiluokkien oppijat kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Paras kattavuus 8. ja 9. luokan osalta vuonna 2023 oli Kauniaisissa (72 %, n=330) ja heikoin Vantaalla (52 %, n= 3 073).
Kirjoituksessa esitetyt tiedot on poimittu THL:n avoimesta tulospalvelusta, jossa tulokset esitetään yhteisesti 8. ja 9. luokan osalta. Kirjoitus ei perustu tutkimusmenetelmin toteutettuihin analyyseihin tai tilastollisen merkitsevyyden tarkasteluun, koska tällaista tarkastelua ei ole mahdollista tehdä avoimen tulospalvelun kautta. Näin ollen kirjoituksen tyyliä voi pitää kuvailevana. Vaikka tämä kirjoitus pohjautuu 8. ja 9. luokan vastauksiin, käytetään kielen sujuvuuden takia jatkossa termiä nuoria.
Kaksi kolmesta on tyytyväisiä elämäänsä – tytöt harvemmin kuin pojat
Keskimäärin kaksi kolmesta pääkaupunkiseudun nuoresta 8. ja 9. luokalla on tyytyväisiä elämäänsä. Kyseinen osuus onkin huomattavasti heikompi kuin pääkaupunkiseudun 4.- ja 5.-luokkalaisilla. Korkein osuus on Kauniaisissa, jossa 71 prosenttia nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Kauniaislaiset erottuvatkin selkeästi muista kunnista. Nimittäin Helsingin ja Espoon osuudet ovat 66 prosenttia ja Vantaalla 65 prosenttia. Verrattuna vuoteen 2017 kaikissa kunnissa elämään tyytyväisten osuus on kuitenkin heikentynyt. Tyytyväisyydessä elämään esiintyy myös erittäin selkeät erot sukupuolten välillä. Kaikissa kunnissa poikien osuudet kipuavat melkein 80 prosenttiin tai sen yli, kun taas tyttöjen osuudet jäävät hieman päälle 50 prosentin. Näin ollen kaikissa kunnissa sukupuolten välinen ero elämään tyytyväisyydessä on yli 20 prosenttiyksikköä.
Keskimäärin joka neljäs nuori pääkaupunkiseudulla kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tässäkin indikaattorissa nuorten osuus on siis huolestuttavampi kuin lasten. Myös muita samankaltaisia tulkintoja voidaan tehdä kuin elämään tyytyväisyyden osalta. Paras terveydentilan kokemus on Kauniaisissa, jossa vain 20 prosenttia nuorista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Vastaavat osuudet Espoossa ja Helsingissä ovat 26 prosenttia ja Vantaalla 27 prosenttia. Myös sukupuolten väliset erot ovat selkeitä ja itseasiassa kaikissa kunnissa sukupuolten väliset erot ovat myös noin 20 prosenttiyksikköä. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla noin 35 prosenttia tytöistä kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, kun vastaava osuus pojilla on 17 prosenttia Espoossa ja Helsingissä ja 18 prosenttia Vantaalla. Kauniaisissa tyttöjen osuus on 28 prosenttia ja poikien 13 prosenttia. Kyseinen indikaattori on ollut erittäin pitkään mukana Kouluterveyskyselyssä ja kuten kuviosta 1 havaitaan, nuorten koetun terveydentilan kokemus on heikentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana kaikissa kunnissa.
Hieman runsas puolet pääkaupunkiseudun nuorista pitää koulunkäynnistä. Tämäkin osuus on heikompi kuin vastaava lapsilla. Korkein osuus koulunkäynnistä pitämisestä löytyy Helsingissä (57 %) ja matalin osuus Vantaalla (51 %). Kaikissa kunnissa koulunkäynnistä pitävien osuudet ovat heikentyneet viime vuosina. Vielä vuonna 2017 reilusti yli 60 prosenttia oppijoista piti koulunkäynnistä. Tässäkin indikaattorissa poikien osuudet ovat parempia kuin tyttöjen. Espoossa, Helsingissä ja Kauniaisissa poikien osuudet ovat päälle 60 prosentin, kun tyttöjen osuudet Helsingissä ja Kauniaisissa ovat hieman päälle 50 prosentin ja Espoossa 47 prosenttia. Vantaalla poikien osuus on 57 prosenttia ja tyttöjen 47 prosenttia.
Kauniaislaisnuoret erottuvat myönteisesti terveellisissä elintavoissa, mutta myös päihteiden käyttö yleisempää
Taulukkoon 1 on koottu osuuksia indikaattoreista, jotka kuvaavat pääkaupunkiseudun nuorten elintapoja, harrastamisen yleisyyttä ja sosiaalisia suhteita. Näiden pohjalta voidaan todeta ensinnäkin se, että melkein kaikilla nuorilla on jokin viikoittainen harrastus eikä kuntakohtaisia tai sukupuolittaisia eroja juurikaan havaita.
Toiseksi kauniaislaiset nuoret erottuvat myönteisesti muista pääkaupunkiseudun nuorista elintapojensa osalta, kun taas vantaalaisnuorten osuudet ovat heikommat kuin muissa kunnissa. Jokaisessa kunnassa havaitaan kuitenkin se, että terveellisten elintapojen säännöllisyys on yleisempää pojilla kuin tytöillä. Verrattaessa kyseisiä osuuksia lasten tuloksiin, voidaan todeta, että epäsäännöllisyys elintavoissa on yleisempää nuorilla eli esimerkiksi aamiainen jää syömättä useammin nuorilla kuin lapsilla ja harvempi nuori liikkuu suosituksen mukaan. Silti suosituksen mukainen liikkuminen on yleistynyt nuorten keskuudessa kaikissa kunnissa verrattuna vuoden 2017 tilanteeseen, mutta toisaalta samassa aikajaksossa on yleistynyt myös aamiaisen väliin jättäminen ja alle kahdeksan tunnin yöunet.
Kun Kauniainen erottui myönteisesti terveellisten elintapojen osalta, päinvastaisesti päihteiden käyttöön liittyvissä indikaattoreissa kunta erottuu osin huolestuttavasti. Humalahakuinen juominen on yleisempää kauniaislaisnuorilla kuin muissa kunnissa ja sähkösavukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden käytön suhteen kunnan osuus on yksi korkeimmista. Sähkösavukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden käyttö on yleistynyt kaikissa kunnissa ja tätä huolestuttavaa muutosta selittää pääsääntöisesti sähkösavukkeiden käytön yleistyminen. Humalahakuisen juomisen osuudet ovat pysyneet pitkään noin 10 prosentissa kaikissa muissa kunnissa paitsi Kauniaisissa, jonka osuus on laskenut aiemmasta, vaikkakin on siis edelleen muita kuntia korkeampi.
Myös sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä indikaattoreissa kauniaislaiset nuoret erottuvat myönteisesti muista nuorista, joskin erot ovat vain muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Yksinäisyys on yhtä yleistä Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä, kun taas keskusteluyhteydessä vanhempien kanssa Vantaan osuus on muutaman prosenttiyksikön heikompi kuin muualla. Myös sosiaalisissa suhteissa havaitaan selkeät erot sukupuolten välillä. Yksinäisyys on yleisempää tytöillä kuin pojilla, kun taas hyvä keskusteluyhteys yleisempää pojilla kuin tytöillä. Yksinäisyys on yleisempää kuin vuonna 2017, mutta osin harvinaisempaa kuin vuonna 2021. Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa on parantunut muutamalla prosenttiyksiköllä kaikissa muissa kunnissa paitsi Kauniaisissa.
Mielen pahoinvointi on yleistynyt
Pääkaupunkiseudun lasten tuloksista esille nousi yhtenä huolestuttavana kehityksenä aiempaa yleisemmät mielen hyvinvoinnin haasteet (Määttä, 2024). Vastaava tulkinta voidaan tehdä myös nuorten osalta. Nuorten mielenterveyteen liittyvä mittaristo Kouluterveyskyselyssä on laajempi kuin lapsilla (Taulukko 2). Kaikissa kunnissa mielen hyvinvointiin liittyvät haasteet ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Monissa indikaattoreissa tälläkin kertaa Kauniainen erottuu myönteisesti. Esimerkiksi ahdistuneisuus, sosiaalinen ahdistuneisuus ja masennusoireilu ovat Kauniaisissa muita kuntia harvinaisempaa. Silti positiivinen mielenterveyden suhteen Kauniaisten osuus ei poikkea muista kunnista. Huolestuttavimmat osuudet mielen hyvinvoinnissa vaihtelevat indikaattorikohtaisesti espoolaisten, helsinkiläisten ja vantaalaisten tyttöjen välillä, kun taas parhain osuus löytyy yleensä kauniaislaisilla pojilla. Riski syömishäiriöille on kuitenkin yleisintä kauniaislaistytöillä ja heidän osuutensa (40 %) erottuukin erittäin selkeästi kauniaislaisista pojista (7 %).
Turvattomuus kasvuympäristössä on aiempaa yleisempää
Pääkaupunkiseudun lasten toinen huolestuttava kehitys koski kasvuympäristön turvallisuutta (Määttä, 2024). Vastaava toteamus voidaan tehdä myös nuorten osalta. Fyysisen uhkan, häirinnän, väkivallan kokemukset ja kiusaaminen ovat yleistyneet varsinkin vertailtaessa vuoden 2023 osuuksia vuosien 2019 tai 2017 osuuksiin. Kuntakohtaisesti vertailtaessa vuoden 2023 osuuksia (Taulukko 3) voidaan todeta, että Kauniainen erottuu myönteisesti näissäkin indikaattoreissa, mutta myös sukupuolten väliset erot ovat selkeitä kyseisessä kunnassa. Esimerkiksi koulukiusaaminen on hieman harvinaisempaa Kauniaisissa kuin muissa kunnissa, mutta Kauniaisissa esiintyy selkeimmin erot sukupuolten välillä. Kauniaislaiset tytöt kokevat koulukiusaamista selvästi harvemmin kuin muut pääkaupunkiseudun nuoret. Häirinnän kokemukset ovat huomattavasti yleisempiä tytöillä kuin pojilla, kun taas fyysisen uhan kokemukset ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä. Mielenkiintoista on kuitenkin havaita tässäkin ilmiössä kauniaislaisnuorten selkeät erot sukupuolittain. Siinä missä kauniaislaispoikien osuus (31 %) on vertailukohteista korkein, tyttöjen osuus on kaikkein matalin (8 %). Vanhempien aiheuttaman henkisen tai fyysisen väkivallan kokemukset ovat muutaman prosenttiyksikön yleisempiä Helsingissä kuin muissa vertailukunnissa. Sekä fyysisen että henkisen väkivallan kokemukset ovat muutaman prosenttiyksikön yleisempiä helsinkiläistytöillä kuin muilla.
Nuorten hyvinvointikokemusten eriytymistä sukupuolittain tulisi ymmärtää paremmin
Tässä kirjoituksessa tarkasteltiin nuorten eli tarkemmin 8. ja 9. luokan oppijoiden koettua hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Kirjoituksen tuloksista voidaan tehdä hyvin samankaltaisia tulkintoja kuin aiemmin lastenkin osalta (Määttä, 2024). Koettu mielen hyvinvointi ja kasvuympäristön turvallisuus ovat heikentyneet. Myös epäsäännöllisyyttä terveellisissä elintavoissa esiintyy suurella osalla nuorista myönteisistäkin kehityksistä huolimatta. Nuoret pojat kokevat hyvinvointinsa ja terveytensä paremmaksi kuin tytöt, mutta turvallisuuteen liittyvissä ilmiöissä esiintyy eroavaisuuksia sukupuolten välillä. Kehitys on samankaltaista kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa, mutta monissa ilmiöissä Kauniainen erottuu myönteisesti muista kunnista. Osa Kouluterveyskyselyn indikaattoreista kysytään samalla tapaa sekä lapsilta ja nuorilta. Näiden indikaattoreiden osalta voidaan todeta se, että hyvinvointikokemukset ovat heikompia nuorilla kuin lapsilla pääkaupunkiseudulla.
Tämän kirjoituksen tulokset kannustavatkin pohtimaan sitä, että miksi tyttöjen koettu hyvinvointi on heikompaa kuin poikien. Sukupuolen lisäksi myös muut taustatekijät voivat vaikuttaa hyvinvointikokemukseen. Helsinkiläisnuorten osalta tiedetään esimerkiksi, että tytöt, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi, voivat muita väestöryhmiä heikommin, kun taas pojat, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi, voivat muita nuoria paremmin (Määttä, 2025). Eriytyvät hyvinvointikokemukset voivatkin johtaa pitkittyessään siihen, että kuilut myönteisille väestöryhmien välisille kohtaamisille kasvavat. Tämän ehkäisemisessä keskeisessä roolissa voivatkin olla monet kunnalliset palvelut, joissa nuoret eri taustoista voivat kohdata toisiaan turvallisissa ympäristöissä. Kuten lastenkin osalta, voidaan myös nuorten osalta nostaa esille se, että voisiko pääkaupunkiseudun kunnat tehdä aiempaa useammin yhteisiä toimenpiteitä nuorten hyvinvoinnin edistämisen suhteen ja luodakseen ympäristöjä myönteisille väestöryhmien välisille kohtaamisille.
Lähteet:
Määttä, S. (2024). Mitä Kouluterveyskysely kertoo pääkaupunkiseudun lasten koetusta terveydestä ja hyvinvoinnista? Valokiilassa 12.09.2024 Helsingin seudun suunnat
Määttä, S. (2025) Helsinkiläisnuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – sukupuoli ja perheen koettu taloudellinen tilanne tärkeimpiä selittäviä tekijöitä. Helsingin kaupunki. Kaupunkitietopalvelut. Julkaistu 7.1.2025. Tutkimusartikkeli.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselyn toteuttaminen. Viitattu 26.6.2024.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselyn tulokset. Viitattu 26.6.2024.