Mitä pääkaupunkiseudun Suomeen muuttaneille kuuluu?
Johdanto
Vaikka kaikki Suomessa asuvat ovat yhtä lailla suomalaisia, on tärkeätä kerätä tietoa niistä, jotka ovat itse Suomeen muuttaneet. Tiedämme verrokkimaista ja omasta lähihistoriastammekin, että niin sanottuun kantaväestöön kuuluvien ja Suomeen muuttaneiden välillä on eroja elinoloissa, elämäntilanteissa ja hyvinvoinnissa. Jotkin näistä eroista kertovat paitsi kotoutumisen vaikeuksista myös toteutumattomasta tasa-arvosta tai yhdenvertaisuuden puutteesta.
Korkeatasoinen rekisteripohjainen tilastointi tuottaa Suomessa paljon arvokasta tietoa elämän monilta osa-alueilta. Sen avulla emme kuitenkaan saa kaikkia tärkeitä asioita selville. On paljon sellaista, mitä ei tilastoida, ja monet tilastot ovat epätäydellisiä, osin harhaanjohtaviakin Lisäksi on tärkeätä tietää, mitä ihmiset itse ajattelevat tai miten he itse kokevat ja tuntevat. Näitä tietoja saadaan esille etenkin kyselyillä ja haastatteluilla.
Tietoja Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä on kerätty laajoissa kysely- tai haastattelututkimuksissa jo kolmesti. Ensin oli Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus (UTH), sitten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella toteutettu FinMonik. Tuoreinta tietoa on tuottanut niin ikään THL:n vetämänä MoniSuomi-tiedonkeruu, koko nimeltään Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista.
Aineisto tähän tutkimukseen kerättiin vuosina 2022 ja 2023, ja tiedonkeruuta rahoittivat myös Espoon, Helsingin, Vantaan ja Turun kaupungit sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Helsingin kaupunki sai tarkempaa tutkimusta varten käyttöönsä pääkaupunkiseudun vastaukset Espoon, Helsingin ja Vantaan Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten osalta. Nostan tässä kirjoituksessa esiin eräitä tärkeitä havaintoja ja huomioita.
Eri aikoina Suomeen on tultu eri syistä ja eri maista
Suomeen tullaan monesta syystä, ja MoniSuomi-tutkimus tarjoaa ajantasaisia vastauksia siihen, minkä ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla katsovat tärkeimmäksi Suomeen muuton perusteeksi. Aivan viime vuosina tänne on tultu aikaisempaa selvästi enemmän opiskelun vuoksi tai työn perässä, mutta jo tutkimushetkellä noin neljäsosa oli työperusteisia ja 12 prosenttia opiskeluperusteisia muuttajia.
Pakolaisina tai turvapaikanhakijoina tai sellaisten perheenjäseninä tulleita oli melko moni, noin viidesosa. Se lienee kuitenkin vähemmän kuin mitä moni ajattelee osuuden olevan julkisen keskustelun perusteella. Perhesyistä muuttaneita oli kaikkiaan paljon, mutta he ovat hyvin moninainen joukko. Pakolaistaustaisten puolisoiden ja lasten lisäksi kyse on työn tai opiskelun vuoksi tulleiden tai inkerinsuomalaisten paluumuuttajien perheenjäsenistä sekä tietenkin suomalaistaustaisten kanssa avioituneista.
Koulutus ja kielitaito vaihtelevat suuresti
Suomalaisille työmarkkinoille soveltuva koulutus on tärkeää kotoutumisen edistymisen kannalta, ja koulutustieto on tutkimuksellekin olennaista. Valitettavasti virallinen koulutustieto antaa asiasta vinoutuneen kuvan, koska tutkintorekisteristä puuttuu suuri osa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista. MoniSuomi tarjosi tästäkin asiasta lisää tietoa, pääkaupunkiseudun Suomeen muuttaneista lähes puolella on oman ilmoituksen mukaan korkea-asteen tutkinto.
Toisaalta koulutusrakenne on vahvasti polarisoitunutta. Korkeintaan perusasteen koulutuksen varaan jääneitä on niin ikään paljon, noin viidennes. Osalla heistä on takanaan vain muutama vuosi koulunkäyntiä, mikä hankaloittaa koulutuksen hankkimista. Pakolaistaustaisesti tulleet ovat koulutuksen osalta erityisen jakautunut väestönosa: monilla on korkeakoulutasoinen tutkinto, mutta myös luku- ja/tai kirjoitustaidottomia on paljon.
Vaihtelua on suuresti myös suomen tai ruotsin kielen taidossa. Monet työ- ja opiskeluperusteisesti tulleet ovat kotimaisten kielten osalta vielä ihan aloittelijoita, mikä joidenkin osalta johtuu siitä, että Suomessa on asuttu vasta lyhyen aikaa. Kaikki eivät kuitenkaan opettele suomea tai ruotsia myöhemminkään. Monet esimerkiksi työskentelevät työpaikassa, jossa pärjää englannilla, ja monet myös ajattelevat olevansa maassamme vain tilapäisesti.
Sosiaalisilla verkostoilla kiinni työpaikkaan
Suomeen muuttaneiden työllisyydestä on saatu tietoa myös sekä rekisteripohjaisista tilastoista että työvoimatutkimuksesta ja ELY-keskusten työnvälitystilastoista. MoniSuomi-tutkimuksen avulla saamme vahvistusta sille intuitiivisille käsitykselle, että työperusteisesti muuttaneista suuri osa on työllisiä ja että pakolaistaustaisilla on usein pitkä matka työelämään. Suuri yllätys ei ole sekään, että miesten työllisyysaste on korkeampi kuin naisten, varsinkin jos vain kokopäivätyö otetaan huomioon.
Kiinnostavampina tietoina voidaan pitää sitä, millä tavalla Suomeen muuttaneet työlliset pääkaupunkiseudulla ovat katsoneet saaneensa viimeisimmän työpaikkansa ja mitkä ovat olleet työpaikan saamisen suurimmat esteet. Erittäin tärkeitä työpaikan saamisen väyliä olivat tutkimuksen mukaan sosiaaliset suhteet ja verkostot sekä henkilökohtaiset kontaktit työntekijän ja työnantajan välillä. Varsinkin pakolaistaustaisille myös työharjoittelu on tärkeää, sen sijaan työpaikkailmoitus vaikuttaa melko harvoin johtaneen työllistymiseen.
Tutkimukseen osallistuneista moni olikin sitä mieltä, että vähäiset suhteet niin sanottuihin kantasuomalaisiin olivat estäneet tai vaikeuttaneet työelämään osallistumista. Muutenkin on tämän tutkimuksen nojalla syytä kantaa huolta siitä, että monilla Suomeen muuttaneilla on vain yksi ystävä tai ei sellaista lainkaan. Osallisuuden kokemuksessa oli esimerkiksi monilla opiskelutaustaisilla puutteita. Suomessa olisi syytä panostaa muuttajien sosiaaliseen kotoutumiseen nykyistä enemmän.
Syrjintä on todellisuutta, ja vahingollista
Sanotaan, että jokainen suomalainen on kotoutumisen edistäjä tai estäjä. Jokainen meistä voikin omalta osaltaan antaa omaa panostaan siihen, että Suomeen muuttaneille kasvaa monipuolisten sosiaalisten suhteiden verkosto. Se edistää myös Suomeen kiinnittymistä ja osallisuuden kokemusta, ja vähentää yksinäisyyttä, joka niin ikään on valitettavan yleistä. Tällä kaikella on merkitystä paitsi muuttajien hyvinvoinnin kannalta, mutta se voi myös olla ratkaisevaa päätettäessä Suomeen jäämisestä.
Myönteisen vaikutuksen sijaan turhan moni suomalainen tuottaa Suomeen muuttaneille kielteisiä kokemuksia, myös pääkaupunkiseudulla. Monet olivat MoniSuomi-tutkimuksen perusteella kokeneet syrjintää, ja sitä oli useimmiten tapahtunut julkisilla paikoilla sekä työnhaussa tai työnteossa ja asuntoasioissa. Pakolaistaustaisten lisäksi syrjinnän kokemuksista raportoivat monet opiskelutaustaiset. Syrjinnän etnisestä luonteesta kertoo sen painottuminen niihin, joilla taustamaa oli Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa tai muualla Afrikassa.
Turvallisuuden kokemukset olivat pääkaupunkiseudun Suomeen muuttaneiden keskuudessa kuitenkin laajasti jaettuja. Samoin luottamus suomalaisen yhteiskunnan instituutioihin oli melko hyvällä tasolla, luottamus poliisiin jopa korkealla tasolla. Moni seuraakin Suomen tapahtumia säännöllisesti, usein entisen kotimaan politiikan ja ajankohtaisten asioiden seuraamisen ohella. Muista lähteistä tiedetään, että vaaleihin osallistumisen aktiivisuudessa olisi parantamisen varaa.
Terveyttä kyllä, mutta myös psyykkistä kuormittuneisuutta
MoniSuomi-aineisto sisältää suuren määrän terveyttä ja hyvinvointia koskevaa tietoa. Näitä tietoja löytyy runsaasti THL:n omalta MoniSuomi-sivustolta sekä tilastojen että julkaisujen muodossa. Helsingin kaupungilla tuotettiin tietoja myös näistä aihealueista, mutta niitä on toistaiseksi julkaistu vasta joiltain osin. Yksi artikkeli käsittelee kuitenkin pääkaupunkiseudun Suomeen muuttaneiden fyysistä terveyttä ja psyykkistä kuormittuneisuutta.
Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen väestö on ikärakenteeltaan koko väestöä nuorempaa, ja siten on ymmärrettävää, että Suomeen muuttaneet ovat myös fyysisesti varsin terveitä. Pitkäaikaissairauksia ja terveysongelmiin liittyviä toimintarajoitteita on kuitenkin ulkomaalaistaustaisilla huomattavasti koko väestöä vähemmän vielä senkin jälkeen, kun ikärakenteen erot on otettu huomioon. Maahanmuuttosyyn mukaiset erot koetussa terveydessä olivat MoniSuomi-tutkimuksen tuloksissa melko pieniä.
Sen sijaan psyykkinen kuormittuneisuus on selvästi yleisempää. Suomeen muuttaneista työperusteiset muuttajat ja tutkimushetkellä työlliset kokivat vähiten psyykkistä kuormittuneisuutta. Työelämän ulkopuolella oleminen, ja taloudelliset vaikeudet puolestaan selittivät etenkin pakolaistaustaisten kuormittuneisuutta. Sosioekonomisten seikkojen lisäksi psyykkiseen kuormittuneisuuteen olivat yhteydessä myös hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät sekä sosiaaliset tekijät kuten yksinäisyyden kokemus sekä heikko osallisuuden kokemus.
Sisäisesti moninainen muuttajaväestö
Suomeen muuttanut ulkomaalaistaustainen väestö on sisäisesti moninaista. Jos haluamme ymmärtää heidän tilanteitaan, kotoutumisen edistymistä ja täällä koettuja vaikeuksia ja ongelmia, meidän täytyy eritellä tätä väestöryhmää kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla.
Useissa tapauksissa ei ole etukäteen itsestään selvää, millä tavalla Suomeen muuttaneita Helsingin seudulla kannattaa jaotella. MoniSuomi-aineiston analysoinnissa käytetty maahanmuuttosyy on monella tapaa hyödyllinen, mutta olennaisia ovat usein myös ikä, sukupuoli, maassaoloaika, koulutus ja työkokemus. Tilastollisesti helpoimmat tiedot äidinkielestä tai synnyin- tai taustamaasta eivät useinkaan johda parhaaseen tulokseen.
Lisätietoa tutkimuksesta:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kotisivu MoniSuomi-tutkimuksesta.
* Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.