Kaupungit ovat maahanmuuttajille hyviä paikkoja asua

Eurooppalaiset kaupungit ovat maahanmuuttajille hyviä paikkoja asua Euroopan komission tekemän kyselytutkimuksen mukaan. Kysymykseen ”onko asuinkaupunkisi hyvä vai huono paikka asua ulkomailla syntyneille” kaksi kolmesta vastaajasta vastasi kyllä. Melkein kaikissa vertailun kaupungeissa suurin osa vastaajista piti kaupunkiaan heille hyvänä paikkana asua.

Suurempi osuus läntisen kuin itäisen Euroopan kaupunkilaisista piti kaupunkejaan hyvinä asuinpaikkoina maahanmuuttajille. Eteläisessä Euroopassa varsinkin espanjalaiset ja portugalilaiset kaupungit menestyivät hyvin. Kaikkein parhaita arvioita saivat Praha (94 % piti maahanmuuttajille hyvänä paikkana asua), Cardiff (92 %) ja Oviedo (91 %), kun taas huonoimmiksi maahanmuuttajille arvioitiin Skopje (28 %), Sofia (34 %) ja Miscolc (41 %). Helsinki sijoittui vertailussa parhaiten menestyneeseen viidesosaan eurooppalaisista kaupungeista. Helsinkiläisistä 82 prosenttia piti kaupunkiaan hyvänä asuinpaikkana maahanmuuttajille, kun taas oululaisista näin katsoi 60 prosenttia. Vastaavat prosenttiosuudet olivat Oslossa 81, Tukholmassa 80 ja Kööpenhaminassa 73. Tallinnalaisista kaupunkiaan piti maahanmuuttajille hyvänä paikkana asua 60 prosenttia. Yleisesti ottaen eurooppalaiset pääkaupungit menestyivät kysymyksessä maahanmuuttajien inkluusiosta hieman muita kaupunkeja huonommin. 

Tiedot perustuvat Euroopan komission lokakuussa 2020 julkaisemaan raporttiin Report on the Quality of Life in European Cities. Sen aineistona on vuonna 2019 tehty kyselytutkimus 83 eurooppalaisessa kaupungissa. Kaupunkilaisten hyvinvointia mittaavassa tutkimuksessa kysyttiin kaupunkien turvallisuudesta, avoimuudesta, liikenteestä, kulttuuripalveluista, terveydenhuollosta, viheralueista, melusta, ilmanlaadusta, paikallishallinnosta sekä työpaikan ja asunnon löytämisestä. Kyselyyn vastasi 700 vastaajaa kussakin vertailun kaupungissa.

Vuodesta 2004 saakka julkaistussa raportissa oli nyt ensimmäistä kertaa maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien inkluusioon liittyviä kysymyksiä. Kysymyksen tavoitteena oli selvittää, miten ihmiset hahmottavat asuinkaupunkiensa asenteita suhteessa ulkomailla syntyneisiin. Tietoja tulkitessa tulee ottaa huomioon, että Euroopan maat ja kaupungit eroavat toisistaan esimerkiksi maahanmuuton historian ja volyymin suhteen sekä monilla yhteiskunnallisilla ja taloudellisilla ulottuvuuksilla. Tulokset eivät välttämättä kerro toteutetun politiikan onnistumisesta tai epäonnistumisesta.

Maahanmuuttajat asuvat Suomessa ja kansainvälisesti yleisemmin kaupungeissa kuin maaseudulla. Vuoden 2020 alussa Helsingin seudulla asui koko maan ulkomaalaistaustaisista yli puolet, kun seudun osuus Suomen koko väestöstä oli reilu viidennes (Lähde: Tilastokeskus). Kun Helsingin seudulla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli 15 prosenttia, oli se muualla Suomessa vain 5 prosenttia. Helsinki, Espoo ja Vantaa erottuvat selvästi muista Helsingin seudun kunnista. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli Vantaalla 21 prosenttia, Espoossa 18 prosenttia ja Helsingissä 16 prosenttia. Helsingin seudulla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä ylsi yli 5 prosenttiin myös Helsingin seudun muissa kunnissa Mäntsälää ja Pornaista lukuun ottamatta.