Liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät ehdotukset menestyivät Helsingin osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä
Syksyllä 2021 helsinkiläiset päättivät siitä, mihin kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadin äänestys järjestettiin silloin toista kertaa. Kaupunkilaiset olivat ideoineet mahdollisia hankkeita ja kehittäneet niitä kaupungin asiantuntijoiden kanssa äänestystä edeltävän vuoden aikana. Suurin osa ehdotuksista paikantui kaupunginosiin, mutta merkittävä osa oli koko kaupungin yhteisiä hankkeita. Paljon ääniä OmaStadissa saivat esimerkiksi ehdotukset, joissa toivottiin lisää levähdyspaikkoja, puistojen kunnostamista tai vaikkapa skeittipaikkaa. Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestysvaiheesta on juuri julkaistu tutkimuskatsaus (Erjansola 2022).
Helsingin OmaStadin äänestyksessä menestyivät parhaiten liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät ehdotukset (Kuvio 1). Aihepiirin ehdotukset saivat noin 30 prosenttia kaikista äänistä. Myös puistot ja luonto -aihepiiri menestyi hyvin keräten 22 prosentin ääniosuuden. Näihin aihepiireihin liittyviä ehdotuksia syntyy osallistuvassa budjetoinnissa ylipäätään paljon, mihin varmasti vaikuttaa myös kaupunkilaisten viime vuosina lisääntynyt luontoretkeily. Käyttääkö kaupunki helsinkiläisten mielestä näihin aihepiireihin liian vähän rahaa, vai tukeeko osallistuvan budjetoinnin menetelmä juuri tämäntyyppisten aihepiirien menestystä? Yksittäisten ehdotusten sisältöjä ei analysoitu tässä tutkimuksessa.
Lasten osallistuminen aktiivista
OmaStadissa äänesti 8,1 prosenttia äänioikeutetuista helsinkiläisistä. Ikäryhmistä aktiivisimmin äänesti peruskouluikäisten ikäluokka, josta lähes viidesosa (19 %) äänesti OmaStadissa. Seuraavaksi aktiivisimmin äänestivät 30–49-vuotiaat, joiden äänestysprosentti oli 11 prosenttia. Vaikka lasten äänestysaktiivisuus oli ikäryhmistä vahvinta, se heikkeni edelliseen OmaStadin äänestykseen verrattuna huomattavasti. Lasten edelleen vahvaa äänestysaktiivisuutta selittää monessa koulussa tarjottu mahdollisuus äänestää koulupäivän aikana. Äänestysprosentti vaihteli kouluittain voimakkaasti, ja joissakin kouluissa jopa kolme neljäsosaa oppilaista äänesti OmaStadissa.
Pienimmäksi äänestysprosentti jäi 75 vuotta täyttäneillä helsinkiläisillä (2 %). OmaStadissa äänestetään sähköisesti, mikä todennäköisesti lisää nuorten aikuisten ja laskee ikääntyneiden äänestysintoa. Kaupunkilaisten oli toki mahdollista äänestää kaupungin palvelupisteessä työntekijän avustuksella, mutta avustettuna äänestäneiden määrä väheni puoleen edellisestä vuoden 2019 OmaStadin äänestyksestä. Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin kaikissa ikäryhmissä.
Äänestysaktiivisuus vaihteli myös alueittain (Kuvio 2). OmaStadissa äänestysaktiivisuus ei ole parasta Helsingin hyväosaisimmilla asuinalueilla, vaan niillä postinumeroalueilla, joiden väestö sijoittuu korkeakoulutettujen osuuden sekä kotitalouksien mediaanitulojen suhteen lähelle Helsingin keskiarvoa. Alueelliset erot tasaantuivat hieman edellisestä OmaStadin äänestyksestä. Kaupunki oli tehnyt paljon työtä asian eteen asuinalueilla.
Tavoitteena lisätä kaupunkilaisten vaikuttamisen mahdollisuuksia
Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin mallin OmaStadin tavoitteina on vahvistaa kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja hyödyntää kaupunkilaisten asiantuntemusta palveluiden kehittämisessä. Helsingin kaupunki haluaa tukea osallistuvan budjetoinnin yhdenvertaisuutta vahvasti. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta riskinä on, että osallistuvaan budjetointiin osallistuu muita aktiivisemmin se väestönosa, jonka yhteiskunnallinen osallistuminen on muutenkin vahvaa. On tärkeää, että osallistumisen mahdollisia esteitä havaitaan ja ratkotaan.
Olennaisinta on, että erilaisia osallistumismahdollisuuksia tarjotaan monikanavaisesti, jotta asukkaat löytävät juuri heille sopivat tavat ja kanavat osallistua. OmaStadin paikallisuus saattaa kannustaa uusia väestöryhmiä osallistumaan kaupunkien kehittämiseen. Osallistuvan budjetoinnin kaltainen suoran demokratian menetelmä voi kiinnostaa myös sellaisia kaupunkilaisia, jotka eivät äänestä valtiollisissa vaaleissa.
Osallistuvaa budjetointia on toteutettu maailmalla 1980-luvulta saakka. Suomen kaupungeissa ja kunnissa sitä on sovellettu 2010-luvulta lähtien. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyn mukaan osallistuva budjetointi on yleistynyt Suomessa viime vuosina huomattavasti. Vuonna 2021 kyselyyn vastanneista kunnista 36 prosenttia oli ottanut osallistuvan budjetoinnin käyttöön. (THL 2021.) Suomessa osallistuva budjetointi perustuu kuntalakiin kunnan asukkaiden oikeudesta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan (kuntalaki 410/2015, 5 luku 22 §). Osallistuvaa budjetointia voidaan soveltaa monin eri tavoin. Helsingissä käytössä olevan mallin OmaStadin äänestys toteutetaan kahden vuoden välein.