Maahanmuutto muuttaa väestörakenteita koko Helsingin seudulla

Ulkomaalaistaustainen väestö on kasvanut vahvasti myös KUUMA-kunnissa

Ulkomaalaistaustainen väestö on sijoittunut Suomessa vahvasti pääkaupunkiseudulle. Viime aikoina heidän määränsä ja osuutensa väestöstä on kasvanut selvästi myös muualla Helsingin seudulla. Tarkastelen tässä kirjoituksessa lähemmin KUUMA-kuntien (Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) ulkomaalaistaustaisia ja vertaan näiden kuntien ja pääkaupunkiseudun väestörakenteita sekä teen havaintoja Suomeen muuttaneiden kotoutumisesta. Keskityn tässä kirjoituksessa ulkomailla syntyneisiin eli Suomeen itse muuttaneisiin ulkomaalaistaustaisiin.

Vuoden 2021 lopussa Uudellamaalla asui Tilastokeskuksen tietojen mukaan 269 300 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Ulkomaalaistaustaisuus tarkoittaa sitä, että henkilön molemmat vanhemmat tai hänen ainoa tiedossa oleva vanhempansa on syntynyt ulkomailla. Heistä ylivoimainen enemmistö, 258 350 asui Helsingin seudulla, ja pääkaupunkiseudulla puolestaan 232 859. KUUMA-kunnissa asuvien ulkomaalaistaustaisten määrä oli siten tuolloin 25 491. Kymmenessä vuodessa heidän määränsä oli kuitenkin lähes kolminkertaistunut: vuonna 2010 pääkaupunkiseudun ympäristökunnissa asui vielä alle 10 000 ulkomaalaistaustaista.

Vaikka kasvua on tapahtunut KUUMA-seudun kaikissa kunnissa, se on kasvuprosentilla mitattuna ollut vuosina 2010–2021 erityisen voimakasta Nurmijärvellä, Sipoossa ja Tuusulassa. Ulkomaalaistaustaisten määrä oli kuitenkin selvästi suurin Keravalla, 5 127, jossa ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli myös noussut jo neljääntoista prosenttiin eli lähelle Helsingin vastaavaa prosenttiosuutta. Suurimmista kunnista ulkomaalaistaustaisia oli melko paljon myös Kirkkonummella (4 052), jossa osuus väestöstä oli vuoden 2021 lopussa 10 prosenttia. (Kuvio 1.)

Ulkomaalaistaustaisen väestön rakenne on KUUMA-kunnissa hieman erilainen kuin pääkaupunkiseudulla ja etenkin Helsingissä. Virolaistaustaisten sekä niiden, joilla taustamaa on Venäjä tai entinen Neuvostoliitto (pl. Baltia), osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista on pääkaupunkiseudullakin lähes kolmannes, mutta KUUMA-kunnissa miltei puolet, 48 %. Pelkästään virolaistaustaisten osuus on jopa 29 % siinä missä vastaava osuus on pääkaupunkiseudulla 13 %. KUUMA-kunnissa on puolestaan suhteellisesti selvästi vähemmän somalialaistaustaisia, vain 1 % alueen ulkomaalaistaustaisista, ja irakilaistaustaisia, 2 %. Myös intialais- ja kiinalaistaustaisten osuus on ympäristökunnissa pienempi, sitä vastoin thaimaalaistaustaisten suurempi (4 %).

Alueet eroavat toisistaan myös siten, että KUUMA-kunnissa on suhteellisesti enemmän sellaisia ulkomaalaistaustaisia, jotka ovat olleet Suomessa jo pitkään. Virolaistaustaisista KUUMA-seudulla lähes kaksi kolmasosaa (64 %) on asunut Suomessa 6–15 vuotta, kun vastaava osuus on pääkaupunkiseudulla 57 %. Niistä, joilla taustamaa on Venäjä tai entinen Neuvostoliitto, lähes puolet (48 %) on asunut Suomessa vähintään 15 vuotta. Pääkaupunkiseudun venäläis- tai neuvostoliittolaistaustaisista lähes neljännes (23 %) on ollut Suomessa korkeintaan viisi vuotta, KUUMA-seudulla alle viidennes (18 %).

Tämän aineiston valossa näyttääkin siltä, että ulkomaalaistaustaisia muuttaa KUUMA-kuntiin asuttuaan ensin jossain muualla Etelä-Suomessa. Vuosien 2015–2021 vieraskielisten nettomuuttovoitosta KUUMA-kuntiin noin puolet on ollut kotimaista muuttoliikettä, ja siitä puolestaan kolme neljäsosaa on suuntautunut pääkaupunkiseudun kunnista KUUMA-kuntiin. Vuoden 2015 jälkeen muutto pääkaupunkiseudulta on ollut vahvassa kasvussa. Tähänastisena huippuvuonna 2020 Espoosta, Helsingistä tai Vantaalta johonkin KUUMA-kuntaan muutti 1 071 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanteessa on seutujen ja kuntien välisiä eroja

Jos tarkastellaan työikäisten pääasiallista toimintaa, KUUMA-seudun ja pääkaupunkiseudun välillä paljastuu joitain eroja (kuvio 2). Siinä missä 20–64-vuotiaiden ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2020 lopussa pääkaupunkiseudulla 55 %, oli se KUUMA-kunnissa 62 %. Myös suomalaistaustaisessa väestössä ympäristökuntien työllisyysaste on parempi, mutta muuttajien osalta ero alueiden välillä on suurempi. Pääkaupunkiseudun työllisistä Suomeen muuttaneet muodostivat 15 prosenttia, mutta KUUMA-kunnissakin jo 7 %, mikä on samalla valtakunnallinen keskiarvo.

Paremmissa työllisyysluvuissa ei ole kyse ainoastaan maahanmuuttajien erilaisesta väestörakenteesta, vaikka sillä on tietenkin oma vaikutuksensa. Nimenomaan Virosta on muutettu Suomeen runsaasti työn perässä. Kuitenkin virolaistaustaistenkin työllisyysaste on ympäristökunnissa korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla, miesten osalta 74 % vs. 68 % ja naisten osalta 68 % vs. 64 %. Työttömyysaste on vastaavasti KUUMA-kunnissa pienempi, vaikka erot pääkaupunkiseutuun ovatkin pienempiä.

Myös kuntien välillä on eroja. Pääkaupunkiseudulla 20–64-vuotiaiden ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli vuoden 2020 lopussa Helsingissä (52 %) alempi kuin Espoossa ja Vantaalla (56 %). Työllisten osuus ikäluokasta oli tässä väestöryhmässä yli 60 prosenttia Kirkkonummella, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Tuusulassa Suomeen muuttaneiden työllisyysaste oli 67 %, ja ero suomalaistaustaisiin ja Suomessa syntyneisiin ulkomaalaistaustaisiin vain 10 prosenttiyksikköä. Miesten tapauksessa ero väestöryhmien välillä oli vielä pienempi ja työllisyysaste jopa 72 %. Se on lähellä Helsingin suomalaistaustaisten miesten työllisyysastetta.

Omistusasuminen on yleisempää KUUMA-kunnissa myös Suomeen muuttaneilla

Parempi työllisyystilanne lienee yhtenä syynä siihen, että Kuuma-kunnissa asuvien ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten asunnon hallintamuotorakenne eroaa varsin selvästi pääkaupunkiseudusta. Voi myös olla, että nimenomaan mahdollisuus muuttaa omistusasuntoon on ollut tärkeä syy ympäristökuntaan muuttamiseen. Joka tapauksessa, siinä missä pääkaupunkiseudulla Suomeen muuttaneista ulkomaalaistaustaisista vain noin joka neljäs asui Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2020 lopussa omistusasunnossa, KUUMA-kunnissa osuus oli lähes puolet, 46 %.

Ero näkyy selvästi myös suurimpia taustamaaryhmiä tarkasteltaessa (kuvio 3). Pääkaupunkiseudun virolaistaustaisista vain joka viides (19 %) asui omistusasunnossa, mutta KUUMA-seudulla 43 %. KUUMA-kuntien irakilaistaustaisistakin lähes joka viides asui omistamassaan asunnossa, siinä missä osuus oli pääkaupunkiseudulla 9 %. Ympäristökuntien kiinalaistaustaisista jopa 72 % asui omistusasunnossa (pk-seudulla 51 %). Vastaavasti vuokralla asuminen, ja etenkin arava- tai korkotukivuokra-asunnossa asuminen on KUUMA-kunnissa vähäisempää.

Myös asumisen hallintamuodon osalta kuntien välillä on eroja. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten omistusasuminen on Helsingissä varsin harvinaista, alle neljäsosa (23,5 %) asuu omistusasunnossa. Espoossa ja Vantaalla osuudet ovat korkeampia, mutta kuitenkin alle 30 prosenttia. Nurmijärvellä Suomeen muuttaneista reilusti yli puolet (58 %) asuu puolestaan omistamassaan asunnossa. Osuus on korkea myös Tuusulassa (55 %), mutta sitä vastoin vain 29 % Keravalla, jossa siis suuri osa KUUMA-kuntien maahanmuuttajista asuu ja jossa Suomeen muuttaneiden osuus väestöstä on varsin korkea.

Miten Helsingin seudun ulkomaalaistaustainen väestö kehittyy jatkossa?

Suomeen kohdistuva kansainvälinen muuttoliike jatkuu myös tulevaisuudessa. On todennäköistä, että se suuntautuu jatkossakin vahvasti ennen muuta Helsingin seudulle joko suoraan tai muualta Suomesta muuttamisen kautta. Suomessa puhutaan tällä hetkellä paljon tarpeesta lisätä työperusteista maahanmuuttoa työvoimapulan helpottamiseksi ja huoltosuhteen heikkenemisen tuottamisen ongelmien ratkaisemiseksi. Voi siis olla, että Suomeen muuttajien määrä myös kasvaa entuudestaan.

On oletettavaa, että myös Suomeen muuttaneiden muuttoliike pääkaupunkiseudulta KUUMA-kuntiin jatkuu. Ulkomaalaistaustainen väestö on siten jatkossa entistä vahvemmin osa paitsi suurimpien kaupunkien myös laajemmin koko Helsingin seudun väestörakenteita ja yhteiskunnallista kehitystä. Kerava on jo nyt paikkakunta, jossa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on lähes samaa luokkaa kuin Helsingissä. Viime vuosien kehityksen perusteella kymmenen prosentin raja ylittynee pian myös monissa muissa kunnissa.

KUUMA-kuntien on syytä valmistautua siihen, että maahanmuuton niin sanottu toinen sukupolvi muodostuu monissa kunnissa olennaiseksi osaksi väestörakenteita, ensiksi lasten ja nuorten ja sitten nuorten aikuisten ikäluokissa. Vuoden 2021 lopussa näitä Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli KUUMA-kunnissa vasta 4 365, ja enimmillään Keravallakin vasta vajaa tuhat. Todennäköisesti nämäkin luvut ovat kuitenkin vahvassa kasvussa, ja se asettaa kuntien opetustoimelle ja muille palvelujärjestelmille omanlaisiaan haasteita ja mahdollisuuksia.