Pääkaupunkiseudun asukkaiden ympäristöasenteita selvitetty

Vuoden 2022 syksyllä toteutettiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen kyselytutkimus seudun asukkaiden ympäristöasenteista. Kysely lähetettiin 8 100 hengen suuruiselle satunnaisotokselle pääkaupunkiseudun 18–79-vuotiaista asukkaista. Otos oli ositettu kaupungeittain. Vastausosuus koko seudulla oli 25 prosenttia.

Kyselylomakkeessa tiedusteltiin mielipiteitä ympäristöongelmista ja ympäristönsuojelun keinoista sekä tietoja asukkaiden ympäristökäyttäytymisestä esimerkiksi energiansäästön ja kulutusvalintojen suhteen. Ympäristöasenteita on selvitetty seudulla ennenkin. Viimeksi keväällä 2017 toteutettiin Helsingin ja Vantaan yhteinen asukaskysely näistä teemoista. Tällä kertaa kyselylomakkeessa oli suureksi osaksi samoja kysymyksiä kuin tuolloin, joten saatiin tietoa myös asenteiden muutoksista runsaassa viidessä vuodessa.

Asenteet ympäristönsuojeluun myönteisiä

Kyselylomakkeessa esitettiin mielipideväittämiä talouskasvun ja ympäristönsuojelun suhteesta ja tekniikan mahdollisuuksista, arvioita omasta elämäntavasta sekä uhrausvalmiutta ympäristönsuojelun hyväksi. Vastausjakaumia näistä kysymyksistä on esitetty kuvioissa 1.

Suuri enemmistö (74 %) asettaisi ympäristönsuojelun etusijalle, vaikka talouskasvu hieman kärsisi ja vain 12 prosenttia oli vastakkaista mieltä. Toisaalta lähes yhtä suuri enemmistö (69 %) katsoi, että ympäristönsuojelu ja talouskasvu ovat mahdollisia samanaikaisesti.

Luottamus tekniikan kehittymisen mahdollisuuksiin jakoi mielipiteitä enemmän. 42 prosenttia uskoi, että tekniikan kehittyminen ratkaisee useimmat ajankohtaiset ympäristöongelmat, kun taas 35 prosenttia oli eri mieltä. Rajatumpi kysymys luottamuksesta tekniikan kehitykseen koski autotekniikkaa. Lähes 70 prosenttia uskoi, että sähköautot ja muu tekninen kehitys on tärkeä keino ratkaista liikenteen ympäristöongelmia ja vain 15 prosenttia oli eri mieltä.

Vastaajista lähes kaksi kolmesta (64 %) ilmoitti toimivansa arkielämässä niin ympäristöystävällisesti kuin pystyy ja runsas viidennes (22 %) vastasi tähän kieltävästi. Myöntävästi vastanneiden osuus kasvoi iän myötä johdonmukaisesti: alle 30-vuotiaista väittämään yhtyi 53 prosenttia ja 70–79-vuotiaista jopa 84 prosenttia.

Runsas kolmannes (36 %) tunsi syyllisyyttä, siitä että ei elä tarpeeksi ympäristöystävällisesti, lähes puolet (47 %) ei tuntenut ja 17 prosenttia ei ottanut kantaa. Myös tässä kysymyksessä ilmeni selvä yhteys ikään. Nuoremmat vastaajat, alle 40-vuotiaat, tunsivat useimmin (45 %) tällaista syyllisyyttä. Osuus väheni iän myötä siten, että vanhimmista vastaajista enää 21 prosenttia tunsi syyllisyyttä.

Oman toiminnan merkitykseen ilmastonmuutoksen torjumisessa uskottiin yleisesti: kolme neljästä (73 %) vastusti väittämää ”Omilla teoillani ei ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta” ja vain 16 prosenttia kannatti sitä. Noin 70 prosenttia vastasi olevansa valmis maksamaan korkeampia veroja tai maksuja, jos ne suunnattaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Maksuhalukkuus luonnonsuojeluun ja vesiensuojeluun olisi vastausten mukaan jopa vielä suurempaa.

Useimpien väittämien kohdalla oli mahdollista verrata vastauksia viiden vuoden takaisiin. Tässä kohtaa rajattiin uudestakin aineistosta mukaan vain Helsingin ja Vantaan vastaajat, jotta luvut olivat mahdollisimman vertailukelpoisia. (kuvio 2)

Tuoreessa kyselyssä ympäristönsuojelun asettaisi etusijalle talouskasvuun nähden hieman aiempaa harvempi, mutta edelleen vankka enemmistö, kolme neljästä vastaajasta. Samoin ympäristönsuojelua ja talouskasvua yhtä aikaa piti mahdollisena vähän pienempi osuus kuin viimeksi, mutta yli kaksi kolmesta edelleen.

Luottamus tekniikan kehitykseen ympäristöongelmien ratkaisijana oli hieman heikentynyt viidessä vuodessa. Yleisellä tasolla 40 prosenttia uskoi tekniikan ratkaisevan useimmat tämän päivän ympäristöongelmat, kun vuonna 2017 osuus oli 45 prosenttia. Kysyttäessä erikseen autotekniikan kehityksestä muutos oli vielä suurempi: viisi vuotta sitten 81 prosenttia katsoi sen tärkeäksi keinoksi liikenteen ympäristöongelmien ratkaisussa, kun tuoreessa kyselyssä osuus oli pudonnut 69 prosenttiin.

Arviot oman toiminnan ympäristöystävällisyydestä ja sen merkityksestä eivät olleet juuri muuttuneet. Sen sijaan entistä useampi olisi valmis tekemään rahallisia uhrauksia ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä vesien- ja luonnonsuojeluun.

Ympäristökäyttäytymisessä ei suuria muutoksia viidessä vuodessa

Ympäristökäyttäytymisestä tiedusteltiin vastaajalta kolmentoista kohdan listalla, joka sisälsi energiansäästöön ja kulutuskäyttäytymiseen liittyviä asioita. Vastaajalta kysyttiin ”Kuinka toteutat seuraavia asioita arjessasi?” ja häntä pyydettiin arvioimaan joka kohtaa viisiportaisella asteikolla: en koskaan – harvoin – silloin tällöin – melko usein – hyvin usein. (kuvio 3)

Lähes joka kohdassa enemmistö vastaajista ilmoitti tekevänsä kyseistä asiaa vähintään ”silloin tällöin”. Vastausten mukaan energiansäästöä huomioidaan varsin yleisesti etenkin pyykinpesussa, lämpimän veden käytössä ja laitteiden hankinnassa.

Erittäin yleistä oli myös hävikkiruuan minimointi. Käytännöllisesti katsoen kaikki kiinnittävät siihen huomiota. Yli 80 prosenttia minimoi hävikkiä ostosten suunnittelulla vähintään ”melko usein”.

Vähintään ”melko usein” välttää uuden tavaran ostamista lähes puolet, suosii kasvisruokaa 40 prosenttia ja valitsee ympäristömerkittyjä tuotteita samoin 40 prosenttia. Runsas kolmannes seuraa asunnon sähkönkulutusta, ostaa lähiruokaa ja säätää asunnon lämpötilaa vähintään ”melko usein”. Tavaroiden kierrättämiseen liittyvissä kohdissa – käytetyn tavaran hankinnassa ja tavaroiden lainaamisessa tai vuokraamisessa – painottuivat eniten kohdat ”harvoin” ja ”silloin tällöin”. Vajaat puolet vältti lentomatkailua ilmastosyistä vähintään ”silloin tällöin”.

Lähes kaikkia näitä ympäristökäyttäytymisen kohtia oli kysytty myös vuoden 2017 kyselyssä. Kuviosta 4 selviää, kuinka käyttäytyminen oli näissä suhteissa muuttunut.

Useimmissa kohdissa ei ollut tapahtunut merkitsevää muutosta. Kasvisruuan suosiminen oli lisääntynyt hieman: vähintään ”melko usein” kasvisruokaa suosi tuoreessa kyselyssä 41 prosenttia, kun viisi vuotta sitten osuus oli 36 prosenttia.

Asunnon sähkönkulutuksen seuraaminen oli hieman lisääntynyt mutta lämpötilan säätäminen taas vastaavasti vähentynyt. Oli yllättävää, että asunnon energiansäästö ei tuoreessa aineistossa korostunut aiempaa enemmän, vaikka sähkön ja muun energian hinnat olivat kyselyajankohtana lähteneet selvään nousuun ja energiakriisin uhka oli näkyvästi mediassa esillä.

Kiinnostava tulos oli, että lentomatkailun välttäminen ilmastosyistä oli selvästi lisääntynyt. Vähintään ”melko usein” näin teki tuoreessa kyselyssä 27 prosenttia, kun aiemmassa kyselyssä osuus oli vain 15 prosenttia. Mahdollisesti korona-ajan lentoliikenteen lähes täydellinen lakkaaminen oli saanut monet miettimään lentomatkailun tarpeellisuutta itselleen myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta.