Pääkaupunkiseudun kaupunkien kestävän kehityksen arvioissa eroja, mutta myös paljon samaa
Espoo, Helsinki ja Vantaa julkaisevat tänä vuonna omat kestävän kehityksen vapaaehtoiset paikallisarvionsa kaupunkiensa kestävyystyön tilasta. Helsingin arviossa nostetaan kulttuuri neljänneksi keskeiseksi teemaksi, Vantaan raportissa nostetaan katvealueita ja kehityskohtia ja Espoon mallilla suomalaiset kunnat ja maakunnat voivat tuottaa oman kestävän kehityksen paikallisarvionsa helpommin. Kehityksen mittaamisen keskeisiksi mittareiksi on otettu esimerkiksi ilmastopäästöt, nuorten ahdistuneisuus ja GINI-kerroin. Arvion tulosten sitomisessa kaupungin rakenteisiin, kuten talousarvioprosessiin, on haasteita.
YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma saavuttaa puolivälinsä syksyllä 2023. Valtiot ja kaupungit ympäri maailmaa kokoontuvat arvioimaan edistymistään 17 eri kestävän kehityksen tavoitteessa ja toimissaan niiden edistämiseen. Pääkaupunkiseudun kaupungit Espoo, Helsinki ja Vantaa julkaisevat vuonna 2023 kaikki toiminnastaan ja kestävän kehityksen tilastaan vapaaehtoisen kaupunkitasoisen kestävän kehityksen arvion (Voluntary Local Review, VLR). Espoon, Helsingin ja Vantaan VLR-raportit ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka VLR-prosessi voi taipua kaupunkien erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin ja kuinka yhteisesti jaettavaa ja vertailtavaa indikaattorijärjestelmää tarvitsee vielä kehittää. Kestävän kehityksen tavoitteiden sitomisessa kaupunkien strategiaan ja keskeisiin toimiin ja prosesseihin on vielä tehtävää.
Sama moneen muotoutuva malli, kolme erilaista VLR-raporttia
Sekä Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kaupunkistrategioissaan sitoutuneet edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita kaikissa toiminnoissaan. Vaikka kaikki kolme käyttävätkin VLR-mallia työnsä raportoimiseen, on kaikilla kolmella erilaiset tarpeet raportin tekemiselle. Helsinki on sitoutunut 2021–2025 strategiakaudella koostamaan kaksi VLR-raporttia, joista Agendasta teoiksi 2023 -arviossa tarkastellaan Helsingin nykytilaa ja arviointikauden kehityssuuntaa. VLR on Helsingin historian kolmas ja se on pitkälti samanlainen vuoden 2021 arvion kanssa, jotta kehityksen suuntaa voidaan seurata helpommin. Ympäristön, ihmisten ja talouden pääteemojen rinnalle vuoden 2023 arviossa nostettiin kulttuuri.
Espoon toinen VLR vastaa erilaisiin tarpeisiin kuin kaupungin ensimmäinen vuonna 2020: Vuonna 2020 tavoitteena oli SDG (Sustainable Development Goals) -työn aloittaminen ja laaja yhteisön osallistuminen. Vuoden 2023 tavoitteena on ollut tehdä sellainen kaupunkitasoinen arvio, jonka mikä tahansa kunta tai maakunta voisi tehdä ilman laajaa erillistä resurssointia. Kestävän kehityksen työn tavoitteiden ja vaiheen muuttuessa muuttuu myös toteutunut VLR, ja tällä kertaa mittavan kaupungin työntekijöiden, asukkaiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien osallistamisen tuloksena on päälle 30 keskeisintä indikaattoria mittaamaan kuntatason kestävän kehityksen työtä suhteessa Agenda 2030 -tavoitteisiin.
Vantaan järjestyksessään toisen VLR-raportin takana on vuonna 2022 perustettu vastuullisuustyöryhmä, jossa oli 13 jäsentä kaupungin eri toimialoilta. Lähtökohtana oli kerätä tietoa toimista, joita Vantaalla tehdään kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. VLR-raportin rakenne tulee kaupunkistrategian teemoista. Tavoitteet ovat laajoja ja käytännössä kaikki perus- ja kehittämistyö, jota kaupungin eri toimialoilla tehdään, liittyy niihin monella tapaa. Vantaan 2023 VLR kuvaa tehtyjä toimia, mutta myös nostaa esiin kehityskohtia ja tuo esiin katvealueita, joita saattaa muodostua esimerkiksi strategiaa toteuttavien ohjelmien välimaastoon. Vantaalla on tärkeää tunnistaa kohdat, joissa erilaisilla tavoitteilla ja toimilla saattaa olla ristiriitaisia vaikutuksia, kun niitä tarkastellaan kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta.
Kolme kaupunkia onkin samassa työssä päätynyt eri metodeja käyttäen itselle tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen, mutta silti keskenään vertailtaviin raportteihin. VLR on kestävän kehityksen ja strategiatyön kannalta muokkautuva työväline, minkä Espoon, Helsingin ja Vantaan vuoden 2023 arviot osoittavat.
Miten mitata kestävää kehitystä?
Kestävyyttä on seurattu kaupungeissa kauan ennen vuoden 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja kaikilla pääkaupunkiseudun kunnilla on historiaa pitkän ajan kestävyysmittarityöskentelystä. Agenda 2030 -työn takana on ajatus valtioiden ja kaupunkien parhaiden työtapojen jakamisesta kehityksen vertailemisen mahdollistamisesta ja yhteisoppimisesta. VLR onkin loistava työkalu tehdä kaupunkien kestävyystyö ja -haasteet luettaviksi ja seurattaviksi, jotta suurimmat parannuksen alueet ja onnistumiset saataisiin näkyviksi. Kestävän kehityksen indikaattorit ovat tässä tehtävässä avainasemassa, muuttaen tehdyn työn aikaskaalalla seurattavaksi kehityskaareksi.
Tätä taustaa vasten onkin tärkeää todeta, että yhtä ja kaiken kattavaa indikaattorilistaa ei ole muodostunut kaupungeille tai valtiolle. Vantaan, Helsingin ja Espoon painotukset näkyvät myös VLR-raportteihin päätyneissä mittareissa. Espoon 30 indikaattorin lista on tarkoitettu antamaan pohja muille suomalaisille kunnille ja maakunnille muodostaa oma indikaattorikokonaisuus. Vantaalla indikaattorit valikoituivat strategiateemojen mukaan. Helsingissä monet yli 60 mittarista pysyivät samana vuoden 2021 arvioon verrattuna, jotta arvioiden välinen vertailtavuus säilyisi. Helsinki ja Vantaa olivat Suomen Ympäristökeskuksen Kekanua II -hankkeessa kehittämässä kansallista kuntatason avainindikaattorisarjaa, josta Helsinki otti omaan indikaattorisettiinsä vaikutteita.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien VLR-raportit jakavat kuitenkin monia keskeisiä mittareita, jotka nojautuvat joko kansallisesti tuotettuun tai kaupunkien itse keräämään dataan. Kaikki kolme kaupunkia seuraavat esimerkiksi ilmastopäästöjä, työllisyysastetta ja kouluikäisten hyvinvointia. Espoo, Helsinki ja Vantaa kuuluvat Kuntaliiton vetämään SDG-tavoitteiden strateginen johtaminen kaupungeissa -verkostoon, jossa kestävyysindikaattorisettejä on yhdessä vertailtu ja kehitetty. Esimerkiksi Vantaalla indikaattorikehitys jatkuu seuraavaan VLR-raporttiin vuonna 2025: lähtökohdaksi voitaisiin ottaa se, miten kaupungilla tavoitteiden ja indikaattoreiden näkökulmasta kokonaisuutena menee kestävyyden eri ulottuvuuksien osalta. Tämän kokonaiskuvan muodostamisen jälkeen voi Vantaan raportissa kirjoittaa erityisesti niistä aiheista, jotka ovat kokonaisuuden kannalta merkittäviä ja joissa on tapahtunut parannusta tai joihin pitäisi jatkossa panostaa enemmän.
Poikkihallinnollisen raportoinnin ja kehitystyön haasteet
VLR on loistava harjoitus kunnan kestävyystyön sisäiseen arviointiin. Koska kaikki kolme pääkaupunkiseudun kuntaa ovat sitoutuneet strategioissaan SDG-työn edistämiseen, pitää se näkyä myös kaupungin johtorakenteissa ja keskeisissä ohjaavissa dokumenteissa ja prosesseissa. Espoossa luotetaan siihen, että VLR-prosessin mahdollistaa kyky vastustaa ilmeisiä johtopäätöksiä ja luottaa organisaation sisältä tulleisiin ideoihin ja viesteihin; VLRn on vastattava kunnan omiin tarpeisiin, sekä palveltava kunnan johtoa, strategiaa että laajempaa yhteisöä.
Monesti ongelmaksi muodostuu VLR-prosessin ja muun kestävän kehityksen kehitystyön irrallisuus juuri näistä keskeisistä prosesseista. Kysymys ei ole siitä, että VLR ei saada tehtyä, vaan mitä VLR-raportin tulokset saadaan nivottua esimerkiksi kaupungin talousarvioprosesseihin, keskeisiin ohjaaviin ohjelmiin ja hallinnollisiin toimintatapoihin. Helsingissä vuoden 2023 arvio toteaa, että kaupungin erilaisten strategiatavoitteiden välisten ristiriitojen, synergioiden ja vaikuttavuuksien tunnistamisessa on kehitettävää. Tätä myötä Helsinki on muun muassa osallistunut talousarvioennusteprosessin kestävän kehityksen kansalliseen kehitysprojektiin. Vantaalla pohditaan, miten tiedolla johtamisen rakenteisiin saataisiin sidottua kestävän kehityksen tavoitteisin ja niihin liittyvät indikaattorit.
Tänä vuonna päättyvä kuutoskaupunkien SDG-strategiaverkoston työn keskiössä on ollut SDG-työn sitominen kaupungin strategiseen toimintaan. Verkosto on kehittänyt esimerkiksi työkaluja kuntien keskeisten prosessien arvioimiseen ja kehittämiseen. SDG-analyysiprosessi on kaupungeille ja kunnille kehitetty vuorovaikutteinen työpajamenetelmä, jonka päätavoitteena on lisätä organisaatioissa SDG-osaamista. SDG-kanvas auttaa organisaatioita analysoimaan keskeisten ohjelmapaperien SDG-kytköksiä ja ristiriitoja.
Espoon, Helsingin ja Vantaan VLR-raportit osoittavat, että kestävän kehityksen työtä on hyvä sisäisesti arvioida säännöllisesti. VLR-prosessissa nousee aina kehityskohteita ja puutteita, mutta myös onnistumisia ja kehittymisen tarinoita. Raportin tekeminen ja julkaisu antavat kunnille tavan jakaa näitä onnistumisia muille, jotta muutkin kunnat ja kaupungit voivat oppia pääkaupunkiseudun onnistumisista.
Kestävän kehityksen arvio, Espoo