Vieraskielinen väestö kasvaa myös tulevina vuosina
Taustaa
Vieraskielisten, eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet Helsingin seudulla 2000-luvulla huomattavasti. Vuosituhannen alussa seudulla oli vieraskielisiä hieman alle 49 000 henkeä ja vuonna 2021 määrä oli jo viisinkertainen, lähes 255 000 henkeä. Vieraskielisten osuus väestöstä on kasvanut vastaavana ajanjaksona vajaasta neljästä prosentista lähes 16 prosenttiin. Vuoden 2021 lopulla Suomessa asuvasta vieraskielisestä väestöstä asui 55 prosenttia Helsingin seudulla, kun koko väestöstä osuus oli noin neljännes.
Helsingin seudulle on laadittu vuodesta 2009 lähtien kolmen vuoden välein vieraskielisen väestön ennuste palvelemaan ennen muuta kuntien palveluiden suunnittelua. Erityisen isossa roolissa palveluista ovat jo nyt, ja myös tulevaisuudessa, päivähoito ja peruskoulutus.
Uusimmassa ennusteessa mukana on Helsingin seudun lisäksi myös Uusimaa. Tämä ennuste laadittiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Uudenmaan liiton yhteistyönä. Tässä artikkelissa keskitytään Helsingin seudun tietoihin.
Henkilön tilastoitu äidinkieli perustuu Digi- ja väestöviraston väestörekisteritietoihin, joissa on mahdollisuus merkitä vain yksi äidinkieli
Määritelmät ja menetelmät
Ennuste on jaettu kuuteen alueeseen, jotka ovat: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa, KUUMA-kunnat ja seudun ulkopuolinen Uudenmaan maakunta. Ennuste kattaa vuodet 2022–2040. Vieraskielisen väestön heterogeenisuuden vuoksi ennuste on tehty kieliryhmittäin. Kieliryhmityksen perustana on ollut maantieteellinen sijainti.
Kieliryhmät ovat:
-
Baltian alueen kielet (mm. viro)
-
Venäjä ja muut entisen Neuvostoliiton alueella puhutut kielet (pl. Baltia)
-
Länsi-Euroopan kielet (mm. englanti, ranska, saksa)
-
Itä-Euroopan kielet
-
Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa puhutut kielet (mm. arabia)
-
Muussa Afrikassa puhutut kielet (mm. somali)
-
Muussa Aasiassa puhutut kielet (mm. kiina, thai)
-
Muut kielet tai äidinkieli tuntematon
Koska ennuste sisältää useita alueita ja kieliryhmiä, on siinä huomioitu eri tahojen tarpeet tuottamalla se eri tasoilla siten, että ne ovat yhdenmukaisia keskenään. Vieraskielisen väestön ennuste sisältää neljä eri tasoa: seudun koko vieraskielisen väestö, seutu kieliryhmittäin, seutu alueittain ja seutu alueittain ja kieliryhmittäin. Ennusteessa käytetty malli perustuu pääkaupunkiseudun yhteiseen kaupunkitasoiseen väestöennustemalliin (HSS artikkeli, 15.9.2022). Lähtötietoina ennusteessa käytetään Tilastokeskuksen tuottamia väestörakenneaineistoja. Ennusteessa käytettävät oletukset väestömuutosparametreille - hedelmällisyydelle, kuolemanvaaraluvuille ja muuttoliikkeelle - pohjautuvat Tilastokeskuksen tuottamiin väestömuutosaineistoihin.
Ennustemenetelmä perustuu oletuksiin väestömuutoksista, jotka muokkaavat lähtöaineiston mukaista väestörakennetta. Väestömuutosoletukset on tehty ikäluokittain, sukupuolittain, kieliryhmittäin ja alueittain. Historiatiedon lisäksi on hyödynnetty myös asiantuntija-arvioita väestömuutostekijöiden tulevasta kehityksestä.
Ennustemenetelmässä syntyneiden määrä kullekin ennustevuodelle saadaan käyttämällä hedelmällisyysikäisten naisten, 15–49-vuotiaiden, määrää ja ikäluokittaisia hedelmällisyyslukuja. Hedelmällisyyslukujen laskennassa on huomioitu se, että osalle vieraskielisten äitien lapsista rekisteröidään äidinkieleksi jokin muu kuin äidin äidinkieli, pääasiassa suomi tai ruotsi.
Muuttoliike on ennusteessa jaettu alueelle muuttaviin tulomuuttajiin ja alueelta pois muuttaviin lähtömuuttajiin. Tulo- ja lähtömuuttajien määrien erotuksena saadaan muuttovoitto tai -tappio, eli nettomuutto. Lisäksi muutto- ja kohdealueet on jaettu osiin. Seudun ulkopuolisina alueina ovat ulkomaat ja seudun ulkopuolinen Suomi. Lisäksi alueellisessa ennusteessa huomioidaan seudun sisäinen muuttoliike. Tulo- ja lähtömuuttojen määrissä oletukset tehtiin havaittujen trendien perusteella.
Vieraskielinen väestö on ikärakenteeltaan kotimaisia kieliä puhuvaa väestöä nuorempaa. Koska myös ryhmän koko on suhteellisen pieni, kuolleiden määrät ovat toistaiseksi olleet suhteellisen pieniä. Tästä johtuen kuolemanvaaralukuina käytettiin Tilastokeskuksen vuoden 2021 koko väestön väestöennusteen tietoja, jotka sisältävät myös vuosittaisen kuolemanvaaran aleneman.
Tulokset
Vieraskielistä väestöä oli Helsingin seudulla hieman alle 255 000 henkeä vuoden 2021 lopulla. Määrä kasvaa ennusteen mukaan yli kaksinkertaiseksi (543 400 henkeen) vuoden 2040 loppuun mennessä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaa lähes 30 prosenttiin, kun osuus vuonna 2021 oli lähes 16 prosenttia.
Kieliryhmittäin tarkasteltuna suurimmat kieliryhmät olivat vuoden 2021 lopulla Venäjän ja entisen Neuvostoliiton kielet ja muun Aasian kielet. Tulevaisuudessa suurimmaksi kieliryhmäksi nousevat muun Aasian sekä Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kielet. Vaikka kaikkien kieliryhmien väestömäärä kasvaa tulevaisuudessa, on kasvunopeudessa huomattavia eroja. Baltian kieliryhmä, johon siis vironkieliset kuuluvat, kasvaa Helsingin seudulla vain vähän, vajaat 20 prosenttia, kun taas Itä-Euroopan kieliryhmään kuuluvien määrä kasvaa yli kolminkertaiseksi. (Kuvio 1.)
Myös vieraskielisen väestön nykyisin varsin nuori ikärakenne muuttuu. Kun suomea, ruotsia tai saamea puhuvista noin 17 prosenttia oli alle 16-vuotiaita vuoden 2021 lopussa, oli vastaava osuus vieraskielisillä 21 prosenttia. Vastaavasti 65 vuotta täyttäneiden osuus vieraskielisistä oli vain neljä prosenttia, kun kantaväestöllä osuus oli 20 prosenttia. Tulevaisuudessa vieraskielisten alle 16-vuotiaiden osuus laskee noin 17 prosenttiin, mutta 65 vuotta täyttäneiden osuus kaksinkertaistuu yli kahdeksaan prosenttiin.
Kuvio 1. Vieraskielisen väestön kehitys kieliryhmittäin vuosina 2000–2021 ja ennuste 2022–2040
Alueittain tarkasteltuna suhteellisesti eniten ennustekaudella kasvavat Vantaan ja KUUMA-kuntien vieraskielisten määrät. Niissä kasvu on ennusteen mukaan tulevien vajaan 20 vuoden aikana hieman yli 140 prosenttia, kun taas Espoossa kasvu on hieman hitaampaa, noin 133 prosenttia. Suhteellisesti vähiten kasvaa Helsingin vieraskielisten määrä, noin 80 prosentilla. Määrällisesti tarkasteltuna eniten kasvaa Helsingin vieraskielisten määrä, noin 91 500 hengellä. Sekä Espoossa että Vantaalla kasvu noin 80 000 henkeä. KUUMA-kunnissakin vieraskielisten määrä kasvaa 35 000 hengellä. Koko seudun vieraskielisten määrän kasvusta 32 prosenttia suuntautuu Helsinkiin, kun taas sekä Espoon että Vantaan osuus on 28 prosenttia. KUUMA-kuntien osuus kasvusta jää 12 prosenttiin. (Kuvio 2)
Alueiden osuudet seudun vieraskielisestä väestöstä muuttuvat tulevien vuosien aikana. Helsingin osuus pienenee 45 prosentista 38 prosenttiin. Vantaan ja Espoon osuudet kasvavat kolmella prosenttiyksiköllä 25 ja 26 prosenttiin. KUUMA-kuntien muutos on prosenttiyksikön verran, joten vuonna niiden osuus seudun kaikista vieraskielisistä olisi ennusteen mukaan 11 prosenttia.
Kuvio 2. Vieraskielisen väestön kehitys alueilla vuosina 2000–2021 ja ennuste 2022–2040
Vaikka kieliryhmien kehitys alueittain tarkasteltuna pysyy pääosin samansuuntaisena kuin 2000-luvun alkupuolella, on ennusteessa muutamia huomioitavia seikkoja. Erityisesti Baltian kieliryhmän kehitys muuttuu selkeästi. Tähän suurelta osin siis vironkielisistä koostuvaan kieliryhmään kuuluvan väestön määrä laskee ennustekaudella erityisesti Helsingissä, mutta myös Espoossa ja Vantaalla kasvu hidastuu huomattavasti verrattuna 2010-lukuun. Sen sijaan KUUMA-kunnissa tämän kieliryhmän koko kasvaa yhä aikaisempien vuosien mukaisesti.
Venäjän ja muiden Neuvostoliiton alueiden kieliryhmän koon kasvu hidastuu Helsingissä, ja se menettää asemansa suurimpana kieliryhmänä pudoten ennustekauden lopulla viidenneksi suurimmaksi ryhmäksi. Helsingin suurimmaksi kieliryhmäksi nousee kielellisesti moninainen ryhmä muun Aasian kielet. Vuonna 2040 siihen kuuluisi ennusteen mukaan vajaat 47 000 henkeä.
Espoossa muun Aasian kieliryhmän kasvu (39 000 henkeä v. 2040) on selvästi voimakkainta, kun taas muun Afrikan kielten ryhmän kasvu on hieman muita kieliryhmiä hitaampaa. Vantaalla kolme nyt suurinta kieliryhmää, Venäjän ja entisen NL:n alueen kielet, Lähi- Idän ja Pohjois-Afrikan kielet ja muun Aasian kielet säilyttävät asemansa myös tulevaisuudessa. Ennusteen mukaan ne olisivat vuonna 2040 lähes samankokoisia, noin 25 000 henkeä kussakin kieliryhmässä. KUUMA-kunnissa kasvu on selvästi voimakkainta Baltian kielten ja Venäjän ja muiden etnisen Neuvostoliiton alueiden kieliryhmissä.
Lopuksi
Vieraskielisen väestön määrä on kasvanut Helsingin seudulla 2000-luvulla huomattavan paljon, ja kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Seudun väestönkasvu perustuu yhä enemmän vieraskielisten väestön muuttoliikkeeseen ja syntyneiden ja kuolleiden määrien suhteeseen, joten myös vieraskielisten väestöosuus koko väestöstä kasvaa. Tulevaisuudessa lähestytään jopa 30 prosentin osuutta.
Palveluiden suunnittelun kannalta ennusteeseen liittyy myös epävarmuuksia, sillä väestörekisterissä vieraskieliseksi rekisteröity äidinkieli ei kerro henkilön suomen tai ruotsin kielen taidosta. Yhä suurempi osa vieraskielisistä on syntynyt Suomessa, joten voidaan olettaa, että heillä on myös ainakin toisen kotimaisten kielen taito. Tämä on syytä huomioida suunniteltaessa palveluita, jotka perustuvat vieraskielisen väestön ennusteeseen.