12.06.2024
Henri Mikkola, Helsingin kaupunginkanslia, Kaupunkitietopalvelut

Helsingin seudun elinkeinorakenne

Helsingin seutu muodostaa Suomen suurimman taloudellisen alueen. Seudulla toimi miltei 160 000 yritystä vuonna 2022, mikä oli yli neljäsosa kaikista Suomessa toimivista yrityksistä. Helsingin seudun yli puolen miljoonan hengen henkilöstömäärä vastasi yli kolmasosaa koko Suomen yksityisen sektorin henkilöstöstä. Alueella toimivien yritysten yhteenlaskettu 225 miljardin euron liikevaihto oli yli 40 prosenttia kaikkien Suomessa toimineiden yritysten liikevaihdosta vuonna 2022.

Taloudellisen keskittymän lisäksi Helsingin seutua voidaan pitää maan palveluvaltaisimpana talousalueena (Kuvio 1). Etenkin Helsinki ja Espoo vetävät puoleensa korkeaa osaamista edellyttäviä palvelualan yrityksiä, jotka sijoittavat toimintojaan toimistoihin lähelle kaupunkien keskustoja. Esimerkiksi Suomen ICT-ala, kiinteistösektori ja rahoitus- ja vakuutustoiminta ovat voimakkaasti pääkaupunkiseudulle keskittyneitä toimialoja. Suuren työpaikkamäärän ansiosta pääkaupunkiseudun kunnat nostavat Helsingin seudun palveluasteen muuta maata korkeammaksi.

Aineisto

Tässä yritysten toimialarakennetta tarkastelevassa katsauksessa hyödynnetään ensisijaisesti Tilastokeskuksen tuottamaa alueellista yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoa. Yritystoimintaa tarkastellaan alueellisesti, jolloin muualla Suomessa tai ulkomailla toimivasta monipaikkaisesta yrityksestä huomioidaan ainoastaan tarkastelualueella tapahtuva liiketoiminta. Aineistosta ilmenee myös yritysten kokoluokka ja ulkomaalaisomisteisten yritysten lukumäärä.

Aineiston viimeisimmät saatavilla olevat tiedot ovat julkaisuhetkellä peräisin vuoden 2022 lopulta, minkä vuoksi toimialarakennetta kuvaillaan pääosin kyseisen ajankohdan tietojen pohjalta. Toimialarakenteen kehitystä havainnollistavaksi vertailuajankohdaksi valikoitui vuosi 2018, mikä johtui lähinnä Tilastokeskuksen tekemistä muutoksista tilastojen ylläpidossa. Muutosten takia vuotta 2018 edeltäneet aineistot eivät ole täysin vertailukelpoisia tuoreempien yritystilastojen kanssa.

Tilastoja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että vuonna 2022 koronapandemia vaikutti edelleen joidenkin yritysten toimintaedellytyksiin. Eritoten majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä taiteet, viihde ja virkistys kärsivät pitkään aukiolo-, kokoontumis- ja matkustusrajoitusten aiheuttamista asiakasmäärien laskusta. Lisäksi Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan nosti energian hintoja rajusti, mikä lisäsi kustannuksia ja nosti monen yrityksen liikevaihtolukemia aiemmista vuosista.

Toimialarakenne

Suurin yksittäinen toimiala henkilöstömäärillä mitattuna Helsingin seudulla on tukku- ja vähittäiskaupan toimiala (Taulukko 1). Helsingin seudun kaupan alan yrityksissä työskenteli reilut 85 000 henkeä vuonna 2022, mikä oli noin 16 prosenttia koko Helsingin seudun yksityisen sektorin henkilöstöstä. Miltei 80 miljardin euron liikevaihdolla kaupan toimiala vastasi yli kolmasosasta Helsingin seudulla tuotetusta yksityisen sektorin liikevaihdosta. Kaupan toimialan yritys- ja henkilöstömäärä laski vuodesta 2018 vuoteen 2022. Syynä heikkoon kehitykseen voi olla digitalisaation ja alustatalouden aiheuttama rakennemuutos, joka on tehostanut kauppojen logistiikkaa. Verkkokaupan yleistyminen vähentää myös vähittäiskaupan henkilöstötarvetta, kun tuotteet lähtevät entistä useammin varastosta suoraan kuluttajalle.

Kaupan jälkeen eniten henkilöstöä työllistäviä toimialoja olivat vuonna 2022 hallinto- ja tukipalvelutoiminta (noin 72 000) sekä informaatio ja viestintä (noin 61 000). Näiden alojen henkilöstö kasvoi vuodesta 2018 vuoteen 2022. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan suurin alatoimiala on työllistämistoiminta, joka pitää sisällään vuokratyön välityksen. Näin ollen tälle toimialalle kirjattua työvoimaa työskentelee muillakin toimialoilla. Informaation ja viestinnän toimiala pitää sisällään paljon ICT-sektoriin lukeutuvia yrityksiä, kuten ohjelmistotuotantoa ja televiestintää. Nämä ICT-palveluihin lukeutuvat toimialat ovat olleet viime vuosina voimakkaassa kasvussa etenkin Espoossa ja Helsingissä (Mikkola & Aalto, 2024). Informaation ja viestinnän toimialaan lukeutuvat yritykset tekivät 17,8 miljardin euron liikevaihdon Helsingin seudulla vuonna 2022, mikä oli jo rakentamisen toimialaa (16,8 mrd. €) suurempi liikevaihto. Informaation ja viestinnän toimiala oli Helsingin seudun toimialoista kolmanneksi suurin myös tuotannon jalostusarvolla mitattuna.

Teollisuus on Suomen ja Helsingin seudun taloutta vahvasti määrittelevä toimiala. 51 miljardin euron liikevaihdolla se oli vuonna 2022 kaupan jälkeen seudun toiseksi suurin toimiala liikevaihdolla mitattuna. Sen 8,4 miljardin euron tuotannon jalostusarvo oli lähes yhtä suuri kuin kaupan toimialalla ja se työllisti Helsingin seudulla miltei yhtä paljon henkilöstöä kuin informaation ja viestinnän toimiala. Teollisuuden liikevaihto kasvoi Helsingin seudulla 35,6 prosenttia vuosina 2018–2022, mikä oli toiseksi suurin kasvuprosentti paljon pienempää liikevaihtoa tekevän terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialan jälkeen. Suuria teollisuuden alatoimialoja Helsingin seudulla ovat muun muassa viestintälaitteiden valmistus, paperiteollisuus ja koneiden valmistus. Helsingin seudun teollisuustoiminnan kehityksessä tulee huomioida se, että osa alueella tapahtuvasta teollisuustoiminnasta on pääkonttoreissa tapahtuvaa toimistotyötä. Etenkin pääkaupunkiseudulla sijaitsee useita suurten teollisuusyritysten pääkonttoreita.

Yli 50 000 henkeä Helsingin seudulla työllistävistä toimialoista hallinto- ja tukipalvelutoiminta, informaatio ja viestintä sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ovat Helsingin kaupungin kolme suurinta toimialaa henkilöstömäärillä mitattuna (Kuvio 2). Nämä tyypillisesti korkeaa osaamista edellyttävät palvelualat ovat yleisiä toimialoja Helsingissä ja Espoossa, jossa palvelualojen osuus toimialarakenteessa on muuta maata korkeampi (Mikkola, 2023). Pääkaupunkiseudun ulkopuolella runsaasti henkilöstöä työllistäviä toimialoja ovat kaupan alan lisäksi teollisuus ja rakentaminen. Suurimmat kuusi toimialaa voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: lähempänä alkutuotantoa ja jalostusta (C-G) kuuluviin ja korkeampaa osaamista vaativiin palvelutoimialoihin (J-N). Näistä ensin mainitut sijaitsevat Helsingin ulkopuolella, jossa toimipisteiden neliöhinnat ovat matalammat ja sopivien tuotanto- tai logistiikkakeskusten löytäminen voi olla helpompaa. Jälkimmäiselle toimialajoukolle sijoittuminen Helsinkiin on luontevaa, sillä näillä aloilla työskentely tapahtuu lähinnä toimistoissa, joissa työvälineet ovat ensisijaisesti tietoteknisiä laitteita.

Yritykset kokoluokittain

Helsingin seudun yrityksistä yli 130 000 oli korkeintaan yhden hengen yrityksiä vuonna 2022. Lukema vastasi yli 80 prosenttia koko alueen yrityskannasta (Kuvio 3). Näiden yritysten henkilöstömäärä oli vain 30 000, mikä kertoo valtavasta pienten yritysten joukosta. Tällaisissa yrityksissä tapahtuva liiketoiminta voi olla satunnaista tai niitä voidaan pitää ainoastaan rekisteröitynä mahdollista myöhemmin alkavaa toimintaa varten. Monet yrityksistä voivat olla olemassa myös verosuunnitteluun liittyvistä syistä.

Keskisuuret yritykset muodostavat liikevaihdon ja tuotannon jalostusarvon valossa Helsingin seudun merkittävimmän yritysjoukon. Vajaat 1 500 keskisuurta yritystä työllisti yli 137 000 henkeä ja teki yli 66 miljardin euron liikevaihdon vuonna 2022, mikä vastasi lähes 30 prosenttia kaikkien seudulla toimivien yritysten liikevaihdosta. Suuria, vähintään 250 henkeä työllistäviä, yrityksiä toimi Helsingin seudulla ainoastaan 241 kappaletta, mutta ne työllistivät lähes 136 000 henkeä ja tekivät 53,7 miljardin euron liikevaihdon.

Ulkomaalaisomisteiset yritykset

Helsingin seudulla toimi noin 6 000 ulkomaalaisomisteista yritystä vuonna 2022. Ne ovat kokoluokaltaan tyypillisesti kotimaisia yrityksiä suurempia, sillä kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset ovat usein onnistuneet skaalaamaan toimintaansa ja saavuttamaan merkittävän kilpailuedun toimialallaan (Mikkola & Aalto, 2023). Yrityksen katsotaan Tilastokeskuksen aineistossa olevan ulkomaalainen, jos yksittäisen ulkomaalaisen omistajatahon omistusosuus on yli 50 prosenttia. Esimerkiksi pörssiyrityksillä omistus saattaa jakautua usean ulkomaalaisen tahon kesken, mutta kuitenkin niin, että yhdenkään omistusosuus ei ylitä 50 prosenttia. Tällaisessa tilanteessa yritystä ei määritellä ulkomaalaisomisteiseksi.

Helsingin seudulla sijaitsevat ulkomaalaisomisteiset yritykset työllistivät 137 000 henkeä vuonna 2022. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 58,5 miljardia euroa ja niiden tuotannon jalostusarvo oli 14,4 miljardia euroa. Tämä alle neljästä prosentista yrityskannasta koostuva joukko vastasi taloudellisten tunnuslukujen valossa yli kolmasosasta koko Helsingin seudun taloudesta. Kaupan ala, informaatio ja viestintä sekä terveys- ja sosiaalipalvelut ovat toimialoja, joilla toimii suuria ulkomaalaisomisteisia yrityksiä. Kaikkiaan näiden toimialojen henkilöstöstä yli kolmasosa on ulkomaalaisomisteisten yritysten palveluksessa. Informaation ja viestinnän toimialaan kuuluvien yritysten liikevaihdosta ja tuotannon jalostusarvosta yli puolet oli ulkomaalaisomisteisten yritysten aikaan saamaa.

Ruotsi on yleisin alkuperämaa Suomessa ja Helsingin seudulla toimiville ulkomaalaisomisteisille yrityksille. Ruotsalaisia yrityksiä toimi Helsingin seudulla hieman alle 1 700 vuonna 2022. Luxemburg nousi yllättäen seudun toiseksi suurimmaksi ulkomaalaisomisteisten yritysten alkuperämaaksi, kun luxemburgilaisten yritysten määrä nousi reilusta 200:sta 631:een vuonna 2022 (Kuvio 4). Myös ruotsalaisten yritysten määrä seudulla kasvoi usealla sadalla samana vuonna. Yhdysvalloista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta kotoisin olevien yritysten määrä sen sijaan laski melko voimakkaasti vuonna 2022. Yksi syy kehitykseen voi olla näistä maista kotoisin olevien yritysten siirtyminen Luxemburgiin vuoden 2021 jälkeen.

Ulkomaalaisomisteiset yritykset lisäävät läsnäolollaan kilpailua ja parantavat tuotteiden laatua paikallistaloudessa. Menestyvät kansainväliset yritykset kirittävät kotimaisia yrityksiä tuomalla markkinoille tehokkuutta, johon kilpailijoiden on tavalla tai toisella kyettävä vastaamaan. Ulkomaisten toimijoiden palkkaama henkilöstö on yleensä paikallista, jonka vuoksi kansainvälisten toimijoiden työskentelytavat ja -kulttuuri siirtyvät myös kohdemaan työntekijöihin. (Newman ym. 2015) Tässä valossa ei ole suuri yllätys, että ulkomaalaisomisteisten yritysten suhteellinen osuus on suuri kaikkein nopeimmin viime vuosina kasvaneilla toimialoilla.

Lähteet

Mikkola, H. & Aalto, E. (2024). ICT-sektori pääkaupunkiseudulla. Tilastoja 2024: 2. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Viitattu: 16.05.2024.

Mikkola, H. (2023). Yritysten toimialarakenne pääkaupunkiseudulla. Tilastoja 2023: 7. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Viitattu: 09.05.2024

Mikkola, H. & Aalto, E. (2023). Ulkomaalaisomisteiset yritykset Helsingin seudulla. Tutkimuskatsauksia 2023: 1. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Viitattu: 16.05.2024

Newman, C., Rand, J., Talbot, T., & Tarp, F. (2015). Technology transfers, foreign investment and productivity spillovers. European Economic Review, 76, 168–187.