Mitä Kouluterveyskysely kertoo pääkaupunkiseudun lasten koetusta terveydestä ja hyvinvoinnista?

Pääkaupunkiseudun kuntien välillä esiintyy suuriakin eroja aikuisväestön koetussa hyvinvoinnissa ja terveydessä (Ahlgren-Leinvuo ym. 2022). Myös lasten ja nuorten osalta hyvinvoinnin tilaa pääkaupunkiseudulla on jonkin verran tarkasteltu aiemmin (esim. Määttä 2021), mutta ei kuitenkaan yhtä kattavasti kuin aikuisväestön osalta. Tämä kirjoitus täydentää osin tätä tietoaukkoa ja tarkastelee pääkaupunkiseudulla asuvien neljäs- ja viidesluokkalaisten oppijoiden koettua hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Tarkastelu pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamaan valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn. Joka toinen vuosi toteuttavassa kyselyssä mitataan muun muassa lasten ja nuorten koettua hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta, koulunkäyntiä ja palveluiden tarvetta. Edellisen kerran kysely toteutettiin keväällä 2023.  Kyseiseen kyselyyn vastaa tietyt perusopetuksen ja toisen asteen vuosiluokat (kts. tarkemmin THL). Tässä kirjoituksessa keskitytään nuorimpien kyselyyn vastanneiden vuosiluokkien eli 4. ja 5. luokan vastauksiin. Kyseiset vuosiluokat ovat osallistuneet kyselyyn vuodesta 2017 alkaen, joten hyvinvoinnin ja terveydentilan kehitystä voidaan seurata neljän mittauskerran myötä. Tämä kirjoitus tarkastelee vain osaa Kouluterveyskyselyn indikaattoreita keskittyen erityisesti yleiseen hyvinvointiin, elintapoihin, mielen hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja kasvuympäristön turvallisuuteen. Kouluterveyskysely tavoittaa hyvin kyseisten vuosiluokkien oppijat kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Paras kattavuus vuonna 2023 oli Kauniaisissa (81 prosenttia, n= 224) ja heikoin Helsingissä (66 prosenttia, n=8 327).

Kirjoituksessa esitetyt tiedot on poimittu THL:n avoimesta tulospalvelusta, jossa tulokset esitetään yhteisesti 4. ja 5. luokan osalta. Kirjoitus ei perustu tutkimusmenetelmin toteutettuihin analyyseihin tai tilastollisen merkitsevyyden tarkasteluun, koska tällaista tarkastelua ei ole mahdollista tehdä avoimen tulospalvelun kautta. Näin ollen kirjoituksen tyyliä voi pitää kuvailevana. Vaikka tämä kirjoitus pohjautuu 4. ja 5. luokan vastauksiin, käytetään kielen sujuvuuden takia jatkossa termiä lapset.

Aiempaa harvempi lapsi on tyytyväinen elämäänsä

Suuri osa lapsista pääkaupunkiseudulla on tyytyväisiä elämäänsä ja kokevat terveytensä hyväksi. Myös suuri osa lapsista pitää koulunkäynnistä. Silti varsinkin verrattuna vuoteen 2017 tyytyväisyys elämään, koettu terveys ja koulunkäynnistä pitäminen on aiempaa heikompaa varsinkin tytöillä. Kyseessä ei kuitenkaan ole ainoastaan pääkaupunkiseutua koskeva ilmiö, vaan vastaavat kielteiset muutokset havaitaan myös koko maassa.

Valtaosa lapsista kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa on siis tyytyväisiä elämäänsä (Kuvio 1). Vielä vuonna 2017 vantaalaisten, helsinkiläisten ja espoolaisten lasten osuudet olivat noin 90 prosenttia, kun vuonna 2023 osuudet olivat laskeneet 85 prosentin tiennoille. Ainoastaan Kauniaisissa osuus oli jopa hieman parantunut verrattuna vuoteen 2017. Pojat ovat tyttöjä yleisemmin tyytyväisiä elämäänsä. Korkein osuus onkin kauniaislaispojilla (94 prosenttia), kun puolestaan matalin vantaalaistytöillä, joista 80 prosenttia on tyytyväisiä elämäänsä. Erityisesti tyttöjen tyytyväisyys elämään onkin heikentynyt aiempaan verrattuna. Kauniaislaistytöt ovat kuitenkin poikkeus, jossa sekä tyttöjen että poikien osuudet ovat parantuneet verrattuna vuoteen 2017.

Myös terveydentilan kokemuksen osalta voidaan todeta, että aiempaa useampi lapsi kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi. Keskimääräisesti noin joka kymmenes lapsi pääkaupunkiseudulla koki terveytensä keskinkertaiseksi tai sitä heikommaksi vuonna 2023. Kyseinen osuus on kasvanut neljästä viiteen prosenttiyksikköä vuodesta 2017 ja kasvu on ollut voimakkaampaa tytöillä kuin pojilla. Tässäkin indikaattorissa huolestuttavin osuus on vantaalaistytöillä, joista jopa 15 prosenttia kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi, kun taas paras osuus on espoolaispojilla (kahdeksan prosenttia).

Päinvastaisesti aiempaan, tytöt pitävät koulunkäynnistä yleisemmin kuin pojat. Silti tämänkin indikaattorin osalta osuudet ovat laskeneet varsinkin verrattuna vuoteen 2017. Kun vielä vuonna 2017 yli 80 prosenttia lapsista pääkaupunkiseudulla piti koulunkäynnistä, olivat osuudet kymmenen prosenttiyksikköä matalammat vuonna 2023 eli hieman päälle 70 prosentissa. Tyytyväisimpiä koulunkäyntiin ovat kauniaislaistytöt, joista 90 prosenttia pitää koulunkäynnistä, kun taas vähiten tyytyväisiä ovat vantaalaispojat (71 prosenttia).

Valtaosalla on harrastus, mutta aamupala jää aiempaa useammalla syömättä

Tyytyväisyyttä elämään ja koettua terveyttä määrittävät pitkälti vapaa-ajan viettotavat ja sosiaaliset suhteet. Vapaa-ajan viettotapoihin liittyvät erilaiset harrastukset, liikkuminen ja muut elintapoihin liittyvä terveyskäyttäytyminen, kun taas vanhemmat ja suhteet heihin ovat keskeinen sosiaalinen suhde. Näihin ilmiöihin liittyvien indikaattorien osuuksia kunnittain ja sukupuolittain on koottu Taulukkoon 1, mutta muutama keskeinen havainto nostetaan vielä erikseen esille.  Ensinnäkin valtaosalla pääkaupunkiseudun lapsista on säännöllinen harrastus eli he harrastavat jotakin vähintään yhtenä päivänä viikossa. Silti Vantaan osuus poikkeaa muista kunnista. Siinä missä muissa kunnissa osuudet kipuavat yli 90 prosentin, jää Vantaan osuus 86 prosenttiin. Sekä vantaalaistytöillä että -pojilla on muita alhaisempi harrastamisen osuus. Kyseisiltä vuosiluokilta ei kysytä tarkemmin, että mitä he harrastavat.

Terveellisten elintapojen osalta erityisen huolestuttava kehitys koskee ateriarytmiä indikoivaa aamupalan syömistä. On nimittäin aiempaa yleisempää, että pääkaupunkiseudun lapset eivät syö aamupalaa joka arkiaamu. Osuuksissa havaitaan kuitenkin kuntakohtaista vaihtelua. Yleisintä aamupalan väliin jääminen on Vantaalla, jossa kolmannes lapsista ei syö aamupalaa joka arkiaamu. Harvinaista se on Espoossa, jossa joka neljäs ei syö aamupalaa joka arkiaamu.  Aamupalan syömättä jättäminen on aina ollut muita kuntia yleisempää Vantaalla, mutta kaikissa kunnissa, kuten myös koko maassa, osuudet ovat heikentyneet aiempaan verrattuna. Kyselyssä ei päästä kiinni tarkemmin syihin miksi aamupala jää syömättä. On poikia tyypillisempää, että tytöt eivät syö aamupalaa joka arkiaamu, mutta sukupuolittaisissakin osuuksissa on kuntakohtaista vaihtelua. Vantaalla sekä tytöillä että pojilla on muita yleisempää, että aamupalaa ei syödä joka arkiaamu. Toisaalta kauniaislaispoikien osuus on paras eli vain 18 prosenttia, kun taas kauniaislaistyttöjen osuus on korkeimpien joukossa eli heistä melkein kolmannes ei syö aamupalaa joka arkiaamu.  Ateriarytmin lisäksi unirytmistä voidaan todeta, että noin joka kymmenes lapsi pääkaupunkiseudulla kokee, että ei nuku tarpeeksi. Lisäksi runsas 40 prosenttia pääkaupunkiseudun lapsista liikkuu suosituksen mukaan eli vähintään tunnin ajan päivittäin. Myös uni- ja liikkumisrytmi on heikompaa tytöillä kuin pojilla.

Vaikka päihteisiin liittyvät kokeilut ovat säilyneet harvinaisina tässä ikäryhmässä, huolestuttava muutos on tapahtunut sähkösavukkeiden kokeiluiden yleistymisessä. Kaikissa muissa kunnissa paitsi Kauniaisissa vuoden 2023 osuudet ovat korkeampia kuin aiemmin. Esimerkiksi Espoon ja Helsingin osuudet vuonna 2021 olivat noin puolitoista prosenttia, kun vuonna 2023 melkein neljä prosenttia. Myös koko maassa sähkösavukkeiden kokeilut ovat yleistyneet ja ovat hieman yleisempiä kuin Espoossa, Helsingissä ja Kauniaisissa. Sähkösavukekokeilut ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä.

Sosiaalisten suhteiden osalta voidaan todeta, että yksinäisyys on harvinaista ja suuri osa kokee keskusteluyhteyden omien vanhempiensa kanssa hyväksi. Nimittäin yksinäisyyttä kokee noin neljästä viiteen prosenttia lapsista pääkaupunkiseudulla, kuten myös koko maassa. Yksinäisyyttä kokevien osuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosien aikana. Yksinäisyys on jonkin verran yleisempää tytöillä kuin pojilla. Puolestaan runsas 60 prosenttia lapsista pääkaupunkiseudulla kokee keskusteluyhteyden omien vanhempiensa kanssa hyväksi. Kuntien osuudet ovat noin parisen prosenttiyksikköä korkeampia kuin vuonna 2017 paitsi Kauniaisissa, jossa osuus on päinvastaisesti parisen prosenttiyksikköä matalampi. Pojat kokevat keskusteluyhteyden paremmaksi kuin tytöt. Sukupuolten väliset erot ovat selkeitä, jopa yli 10 prosenttiyksikköä. Kaikissa muissa kunnissa paitsi Vantaalla keskusteluyhteyden hyväksi kokeminen on yleisempää kuin koko maassa (60 prosenttia). 

Lasten mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet

Aiempaa suurempi osa lapsista kokee mielen hyvinvoinnin haasteita. Kun vuonna 2017 vajaa 15 prosenttia pääkaupunkiseudun lapsista oli kokenut mielialaan liittyviä ongelmia edeltävän kahden viikon aikana, olivat osuudet kasvaneet yli 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2023 mennessä (Kuvio 2). Kuten kuviosta 2 havaitaan, jokaisessa kunnassa osuudet ovat olleet aina edellistä mittauskertaa korkeammat. Lisäksi kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien osuudet ovat korkeammat kuin koko maassa keskimäärin (23 prosenttia), joskin Helsingin osalta ero on minimaalinen. Mielialaan liittyvät ongelmat ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Korkein osuus havaitaan vantaalaistytöillä, joista 34 prosenttia on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia edeltävän vuoden aikana. Matalin osuus on puolestaan helsinkiläispojilla (20 prosenttia). Vaikka poikien osuudet ovat tyttöjä matalammat, poikienkin osuudet ovat kasvaneet reippaasti varsinkin verrattuna vuoteen 2017. Esimerkiksi kyseinen helsinkiläispoikien osuus on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä kyseisenä ajanjaksona. 

Myös vähintään lievää ahdistuneisuusoireilua kokevien osuudet ovat yleistyneet vuoteen 2021 verrattuna, jolloin sitä kysyttiin ensimmäisen kerran.  Oireilu on pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla yleisempää kuin koko maassa keskimäärin (27 prosenttia). Korkein osuus on Kauniaisissa (31 prosenttia) ja matalin Helsingissä (27 prosenttia). Yli kolmannes tytöistä pääkaupunkiseudulla koki ahdistuneisuusoireilua vuonna 2023, kun pojista pääsääntöisesti hieman alle joka viidennes.

Joka kymmenes lapsi kokee koulukiusaamista viikoittain

Keskimäärin noin joka kymmenes lapsi Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla kokee koulukiusaamista viikoittain. Kauniaisissa osuus jää viiteen prosenttiin. Helsingin, Espoon ja Vantaan osuudet ovat kasvaneet aiempaan verrattuna muutamalla prosenttiyksiköllä, mutta ovat samalla tasolla kuin koko maassa (9 prosenttia). Espoossa tyttöjen ja poikien osuudet ovat samat, mutta muissa kunnissa tyttöjen osuudet ovat hieman poikia korkeammat.

Ylipäätään kasvuympäristön turvallisuuteen liittyvät ilmiöt eli fyysinen uhka, seksuaalinen kommentointi, ehdottelu, viestittely tai kuvamateriaalin näyttäminen sekä vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten aiheuttama väkivalta ovat aiempaa yleisempää. Esimerkiksi vanhempien aiheuttaman henkisen väkivallan kokemukset ovat kaikissa kunnissa noin 10 prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna 2019, jolloin asiasta kysyttiin ensimmäisen kerran. Fyysisen väkivallan kokemukset ovat yleistyneet kolmesta viiteen prosenttiyksikköä samalla aikajaksolla. Myös fyysisen uhkan kokemukset ovat yleistyneet noin neljä prosenttiyksikköä kaikissa muissa kunnissa paitsi Kauniaisissa, jossa osuus on pysynyt samalla tasolla. Vuonna 2023 noin joka kahdeksas lapsi pääkaupunkiseudulla oli kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä edeltävän vuoden aikana ja kyseinen osuus oli kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2019. Vastaavanlainen turvattomuuden yleistymisen trendi on havaittavissa myös koko maassa. Sukupuolten välillä osuudet menevät ristiin. Fyysinen uhka tai fyysinen väkivalta ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä, kun taas henkinen väkivalta ja seksuaalinen kommentointi tytöillä. 

Kuntien väliset erot vähäisiä, sukupuoli keskeisempi tekijä

Tämä kirjoitus luo yleiskuvan pääkaupunkiseudulla asuvien lasten hyvinvoinnista Kouluterveyskyselyyn vastanneiden neljäs- ja viidesluokkalaisten näkökulmasta. Ylipäätänsä suuri osa lapsista on tyytyväisiä elämäänsä, kokevat terveytensä hyväksi ja pitävät koulunkäynnistä, vaikkakin osuudet ovat pääsääntöisesti laskeneet aiempaan verrattuna. Huolestuttavia kehityksiä ovat erityisesti mielen hyvinvoinnin haasteiden yleistyminen ja kasvuympäristön turvallisuuden heikentyminen.  

Kuntien välisten erojen tarkastelun sijaan huomio tulisikin kiinnittää sukupuolten välisiin selkeisiin hyvinvointieroihin. Monissa ilmiöissä pääkaupunkiseudulla asuvien tyttöjen osuudet ovat huolestuttavampia kuin poikien, vaikkakin kasvuympäristön turvallisuuteen liittyen sukupuolten väliset erot eivät ole yhtä selkeät. Monissa ilmiöissä tyttöjen osuudet ovat myös heikentyneet reippaammin kuin poikien. Sukupuolen lisäksi myös muita väestöryhmittäisiä eroja pääkaupunkiseudun lasten koetussa hyvinvoinnissa esiintynee. Esimerkiksi helsinkiläisnuorten koetun hyvinvoinnin osalta tiedetään, että sukupuolen lisäksi perheen koettu taloudellinen tilanne on keskeinen hyvinvointia määrittävä tekijä (Määttä, 2022). Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen näkökulmasta olisikin tärkeää huomioida aiempaa paremmin erilaisten yksilöön, perheeseen tai asuinalueeseen liittyvien taustatekijöiden merkitys. Koska oli tunnistettavissa yhteisiä hyvinvoinnin haasteita, tulisikin pohtia, että voisiko pääkaupunkiseudun kunnat tehdä aiempaa useammin yhteisiä toimenpiteitä lasten hyvinvoinnin edistämisen suhteen.

Lähteet:

Ahlgren-Leinvuo, H. ym. (2022). Pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvointi ja terveys. Pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyn 2021 tuloksia (pdf). Helsingin kaupunki. Kaupunkitieto. Tutkimuksia 2022:1. Julkaistu 12.4.2022.

Määttä, S. (2022). Helsinkiläisnuorten hyvinvoinnin ulottuvuudet – perhetaustan ja kasvuympäristön yhteydet koettuun hyvinvointiin (pdf). Helsingin kaupunki. Kaupunkitieto. Tutkimuksia 2022:2. Julkaistu 12.12.2022.

Määttä, S. (2021). Kouluterveyskysely 2021 – katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen Helsingissä (pdf). Helsingin kaupunki. Kaupunkitieto. Tilastoja 2021:12. Julkaistu 26.10.2021.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselyn toteuttaminen. Viitattu 26.6.2024.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselyn tulokset. Viitattu 26.6.2024.